Syksyinen sunnuntai

Heräsin tänään keittiöstä kantautuvaan kolisteluun, ihana tapa herätä. Kun oikein höristin korviani, kuulin myös mutteripannussa pulputtavan kahvin äänen. Käänsin vielä hetkeksi kylkeä ja sieltä se mies tulikin iloisesti ilmoittamaan "aamupalalle!!" ja vetämään peiton pois mun päältä että varmasti tulisi asian tärkeys selväksi, tuli se. Meillä ei kovin usein ole aikaa syödä yhdessä aamupalaa, joten oli ihanaa kun toinen oli nähnyt vaivaa ja laittanut kaiken valmiiksi, pus.

Aamupalan jälkeen selailin netistä takkivalikoimaa, taas. Ulkona on aikas kylmä tuuli, eikä tuota mun syystakkia voi edes kutsua kunnon takiksi, se on sellainen kauhtunut kankaanpala lähinnä. Löysin Mangon valikoimista edullisen kevytuntuvatakin, ehkä sillä pärjää hetken. Tähän väliin voisin ihmetellä sitä, että mihin kaikki villakangastakit ovat kadonneet? Ja tarkoitan siis villakangastakkeja, jotka oikeasti olisivat sitä villaa. Suurimmassa osassa takkeja on hädin tuskin puolet villaa, ei sellainen lämmitä! Ja kun otetaan huomioon se tosiasia että Suomessa kesä kestää henkäyksen, ja talvi taas ei lopu sit millään, hyvä talvitakki on mielestäni aika ehdoton näillä leveysasteilla..




Olen innostunut taas kotitreeneistä, ja takareidet oli niin jumissa toissapäiväisestä kyykkäilystä että oli pakko lähteä ulos pienelle lenkille.. joka venyikin sit aika pitkäksi mut ainakin tuli oltua ulkona. Lenkin jälkeen luin loppuun Hanki ihana, peloton elämä! (Oili Valkila 2013). Joskus tulee luettua kirja, artikkeli tai yksittäinen lause vaikka vessan seinällä baarissa (?) just oikeaan aikaan ja se vaan kolahtaa niin että luet tekstin uudestaan ja uudestaan, tää kirja oli just nyt sellainen mulle.
 
On ollut erityisen kiva sunnuntaipäivä, vaikka en mitään kovin ihmeellistä ole tehnytkään. Loppuillan ajattelin siivoilla, venytellä ja ehkä lukea taas vähän lisää. 

Miten teidän viikonloppu meni (äiti? :D)?

Ei kommentteja

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *