5 parasta vuonna 2017

Heippa!

Täällä ollaan palattu arkeen joulun jälkeen. Useamman päivän rentoilu kotona koko perheen kanssa teki tosi hyvää. Vaikka olenkin äitiyslomalla, tuntui että nyt ei ihan oikeasti ollut pakko tehdä mitään, ja päivät kuluivatkin syödessä, nukkuessa ja sohvalla viltin alla retkottaessa - ihan perusjoulu siis.



Aattoaamuna nukuttiin niin pitkään kuin huvitti, tällä kertaa taisi käydä jopa niin että äiti nousi vällyjen välistä ennen vauvaa. Laitoin riisipuuron uuniin hautumaan ja menin jatkamaan vielä unia. Päivällä lähdettiin koko perhe ulos kävelylle - kerrankin jouluaattona ei satanut vettä ja räntää vaakatasossa vaan ilma oli kaunis kuin mikä. Aurinkokin alkoi laskea ja värjäsi taivaanrannan punaiseksi ja oranssiksi. Päivän tärkein ja vaikein hetki oli, kun kävelimme Hietsun hautausmaalle ja käytiin sytyttämässä kynttilä kaikille niille, jotka ovat joulunvietossa mukana muistoissa ja ajatuksissa. 

Kotiin palattuamme laitoin villasukat jalkaan, kääriydyin isoon villahuiviin, sytytin joka ikisen kynttilän ja haaveilin omasta saunasta. Laitettiin joulupöytä koreaksi ja syötiin pitkään ja hartaasti (tai ainakin minä söin, miehellä tuo syöminen tuppaa kestämään maksimissaan sen kaksi minuuttia). Loppuilta kului leppoisasti sohvalla sarjaa katsellen, lahjoja availlen ja pipareita mutustellen.



Elämässä on ollut aikoja, jolloin en ole sen kummemmin odottanut joulua eikä se ole tuntunut kovinkaan erityiseltä juhlalta. Kun tapasin A:n, alkoi joulumieleni taas vähitellen palata takaisin, ja nyt viimeistään voin sanoa että jouluhihhuli on täysin palannut kuvioihin. Tämä joulu oli vielä siitä erityinen että se oli meidän pienen perheen ensimmäinen. Vauva ei tietenkään vielä ole ihan kartalla siitä mitä joulu tarkoittaa, ja mitä noi tyypit tossa koko ajan ihmettelee ja virnistelee. Vanhemmille ehkä parhain joululahja oli se, kun vauva alkoi ensimmäistä kertaa hymyillä ja kiljua riemusta meidät nähdessään - että ei mikään ihme kun jäi joulukirkotkin välistä siinä toisiamme tuijotellessa. Seuraava joulu onkin jo vähän erilainen, kun pikkutyyppi on enemmän kaikessa tohinassa mukana. 



Nyt kun tätä vuotta on enää pari hassua päivää jäljellä, on hauska hetkeksi palata menneeseen ja miettiä mitä kaikkea vuonna 2017 tapahtui. Tässä vuoden parhaat:

1. Päiväristeily Tallinnaan helmikuussa. Rankan työputken päätteeksi teki hyvää päästä edes päiväksi pois arkea pakoon, niin paljon kuin arjestani tykkäänkin. Tuona päivänä satoi jäätävää tihkua ja mulla oli kylmä lähes koko päivän, kengistä tuli vesi läpi ja sukat kastui, mutta siitä huolimatta oli ihan mahtava reissu ja meillä oli tosi kivaa.

2. Sain tietää olevani raskaana. Laskiaissunnuntaina tein raskaustestin, ja hyppelin olkkariin jännittyneenä ja törkkäsin testin miehen naaman eteen. Olin itse siinä vaiheessa jo tosi varma raskaudesta, koska mulle tuli vaan se kuuluisa "olo", mutta nyt miehenkin oli jo uskottava että pieni laskiaispulla siellä tosiaan on uunissa. Koko raskausaika muutenkin oli ehdottomasti elämäni parhaimpia aikoja, raskaanaolo oli ihanaa!

3. Koulupaikka. Kevään kauneimmat hetket, ulkona alkaa vihertää ja luonto on herkimmillään. Aurinko alkaa paistaa ja ihmiset heräävät talvihorroksestaan... Vaan ei Essi, Essi lukee sisällä pääsykokeisiin aamusta iltaan! Välissä käyn töissä, ja raskaudestakin pitäisi keretä nauttimaan. Pääsykokeet on ohi, kesä voi alkaa. Kesäloma on ihana, mutta kesäkuun lähestyessä loppuaan mielen valtaa pelko ja jännitys. Kunnes koittaa se ihana päivä kun opintopolussa lukee hyväksytty ja postilaatikosta kolahtaa paksu kirjekuori. Näin jälkikäteen en ymmärrä miten selvisin luku-urakasta raskausväsymyksissäni. Aika suoritus vaikka itse sanonkin! Ja ensimmäistä kertaa muutamaan vuoteen voin ensi keväänä juhlia vappua ilman huonoa omaatuntoa siitä etten ole lukemassa, JEEEE!

4. Eräs syyskuinen lauantaiaamu: ollaan herätty kotoisaan sateen ropinaan, väsyttää ja tekisi mieli jäädä lämpimän peiton alle nukkumaan miehen kainaloon. Kello on asetettu soimaan vapaapäivästä huolimatta, sillä tarkoitus olisi lähteä Porvooseen brunssille ja viettämään kivaa vapaapäivää. Pohditaan jaksaako lähteä, mutta mies pinkaisee sängystä ylös ja julistaa että nyt lähdetään! Selvä juttu, lähdetään vain. Kannatti lähteä, sillä en osannut aavistaakaan että kotiin palaan sormus nimettömässä, hymyillen kuin riemuidiootti. Mies pääsi oikein kunnolla yllättämään! #raskausaivot

5. Tänä vuonna minusta tuli äiti. Synnytys on elämäni upeimpia kokemuksia, eikä sitä voi mitenkään kuvitella ennen kuin sen kokee. Kun 9 kuukauden odotuksen jälkeen ensi kertaa näkee oman vauvan, kun vauva ensin itkee mutta syliin päästessä rauhoittuu ja vain tapittaa takaisin nappisilmillään - mikään ei vedä vertoja sille. On myös ollut ihanaa seurata vierestä, miten upea isä A on tytöllemme. Sydän pakahtuu niiden kahden touhuja katsellessa. Niinä hetkinä ajattelen että well done, ja että niin koskas niitä häitä tanssitaan, minkäslaisen vihkisormuksen mä haluaisin?

Ensi vuodesta ei ainakaan näillä näkymin ole tulossa yhtään sen rauhallisempi, päin vastoin. Nautitaan nyt näistä vuoden viimeisistä päivistä ja ladataan akkuja tulevaan.

Miten teidän joulu meni?

2 kommenttia

  1. Vaikka ikäviäkin juttuja tapahtui niin olipa vuosi! 😍Toivottavasti tästä vuodesta tulee vielä parempi 😄

    VastaaPoista
  2. No oli vuosi juu! Miten ensin olikin niin hiljaista vähän joka osa-alueella elämässä ja sitten kaikkiheti-taktiikalla laitettiin tapahtumaan :'D Kyllä tästä tulee<3

    VastaaPoista

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *