Laihduttaminen raskauden jälkeen

Mun piti tulla kirjoittelemaan tänne sellaisista akuuteista aiheista kuten vaunulenkit, kasvisreseptit ja kodinsisustus, mutta nyt on pakko avautua jostain ihan muusta! Joku oli jakanut erään (lokakuussa synnyttäneiden) fb-ryhmän sivulle linkin jonkinlaiseen äitien verkkovalmennukseen, jonka tavoitteena oli 12 viikon aikana laittaa liikuntamotivaatio ja ruokavalio kohdilleen. En tiedä muista, mutta mulle itselle tuli ensinnäkin sellainen olo, että mikä ihmeen kiire tässä on. Kyseessä on lokakuussa, siis noin kaksi kuukautta sitten, synnyttäneet naiset. Mä en ole esimerkiksi käynyt edes jälkitarkastuksessa vielä, enkä siten saisi tehdä mitään kävelyä kummoisempaa.

Toisekseen aika monella synnyttäneellä on vatsalihaksissa erkauma, mikä aiheuttaa ikävät alaselkäkivut, sillä vatsalihakset ei vielä tue selkälihaksia entiseen malliin. Ja no, onhan se noin muutenkin aika kova koetus keskivartalolle kun ensin on kasvatettu 9 kk ihmistä tossa vatsan puolella ja ykskaks se painopiste synnytyksen jälkeen taas muuttuu. Liian aikaisin aloitettu treeni voi jopa suurentaa erkaumaa ja hidastaa synnytyksestä palautumista.

Kolmanneksi, ainakin musta tuntuu tosi vieraalta ajatus, että pitäisi raskauden jälkeen sen erityisemmin hakea motivaatiota liikuntaan. Kun on yhdeksän kuukautta elänyt sisällä kasvavan elämän ehdoilla; ehkä mahdollisesti ensin pahoinvoinnin takia maannut aamusta iltaan sohvalla, sitten varonut jatkuvasti ettet tee liikaa tai nosta mitään liian painavaa, kävele liian pitkää matkaa tai liian kovaa vauhtia - puhumattakaan siitä että viimeisten kuukausien aikana et nää varpaita alaspäin katsoessa etkä saa sidottua omia kengännauhoja (jos ne kengät edes mahtuu jalkaan) niin ainakin mulla on lähinnä vaikeuksia sen kanssa että mä EN lähtisi vetämään jotain tappotreeniä salille tai juoksemaan kymmentä kilsaa (okei en jaksaisi juosta kuin ehkä 500m mutta kuitenkin). Ja tämä hinku treenata on täysin pääkoppaani varten, mun mielestä mun kroppa on helkkarin UPEA vaikka se ei näytäkään samalta kuin ennen raskautta ja synnytystä, eikä pidäkään näyttää!

Neljänneksi, mikä oletus on että ylipäätään raskauden jälkeen pitäisi olla mahdollisimman nopeasti taas entisessä kunnossa. Vähän rispektiä hei, oot just kasvattanut ja synnyttänyt uuden ihmisen! Ja mitä tulee tohon ruokavalion viilaamiseen niin: täh? Ehkä lähinnä siinä tapauksessa jos kyse on liian vähäisestä tai yksipuolisesta syömisestä ja olo on voimaton ja väsynyt (mikä voi johtua ihan vaan univelastakin). Tekee pahaa edes ajatella että alkaisin nyt laskemaan jotain kaloreita kun täysimetän vauvaani. Kyllä mä katon etten kittaa litraa kahvia/teetä päivittäin ja vedä hirveitä määriä lisäaineita/sokeria, mutta ei tulis mieleenkään alkaa laihduttamaan nyt. Älkääkä käsittäkö väärin, kyllä mä varmasti jossain vaiheessa alan taas katsoa enemmän mitä suuhuni pistän ja ilahdun kun mahdun vanhoihin farkkuihini. Mutta tässä vaiheessa elämää se on aivan täysin toissijainen asia, ja kyllä sitä ehtii sitten myöhemminkin tuijotella sitä peilikuvaansa. Nyt mä ainakin haluan elää hetkessä ja tuijotella vain tota vauvaa.

#what'syourexcuse #berliininmunkit #kesäkuntoon2030




2 kommenttia

  1. Ihanan täysjärkinen teksti. Sais olla tällaiset tekstit enemmän esillä, välillä tuntuu, ettei koskaan sais olla onnellinen, vaan pitäis olla aina jotain muuttamassa. Tää oli ihanaa vastapainoa sellaiselle ajattelulle, etenkin kun vauvakin kasvaa niin nopeasti, että siinä varmasti haluaa olla läsnä, eikä vaan stressaamassa peilikuvaansa.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Hanna! Joo ihan intouduin (vähän tuohduinkin jopa) tästä aiheesta. Sitäpä just, aina pitäis olla tyytymätön ja pyrkimässä johonkin muuhun. Tottakai itsensä kehittäminen on hyvä juttu, mutta pitää osata valita ne hetket kun vaan pysähtyy nauttimaan ja olemaan ilman että haluais muuttaa mitään.

    VastaaPoista

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *