Narsismi puhuttaa

Heippa!

Tässä hetken pohdiskelin, että pitäiskö suosiolla muuttaa blogin nimeksi "Essin kootut viikonloput", kun taas meillä on ollut vaan niin kiva viikonloppu! 

Elämä on noudattanut viime viikkoina hämmästyttävän samaa kaavaa: perus vauva-arkea ja asioiden hoitamista ma-ti, lisäksi keskiviikkoisin käydään perhekerhossa, torstaisin mulla on baletti, perjantaisin on muskari ja lauantaisin vauvauinti. 

Perjantaisin meille tulee lähes aina vieraita, ja siivotaan paniikissa puoli tuntia ennen vieraiden saapumista (tämä viikonloppu oli harvinainen poikkeus ja sain tehtyä viikkosiivouksen ihan rauhassa), lauantaisin tehdään seuraavan viikon ruokaostokset, kokkaillaan ja yleensä leivon jotakin hyvää. Sunnuntaisin otetaan rennosti, nukutaan pitkään, juodaan aamukahvia niin kauan että kahvi kylmenee kupissa, jolloin keitetään uusi pannullinen kahvia ja näin saamme aamukahvin juotua noin klo 14 mennessä. Sunnuntaisin pestään pyykit ja valmistaudutaan seuraavaan viikkoon.

Tämä viikonloppu oli taas jälleen kerran aivan ihana, kun saatiin kylään mun hyvä ystävä Helsingistä. Käytiin vaunulenkillä ja vauvauinnissa, grillailtiin kesäistä ruokaa ja tehtiin kotitekoista pizzaa, saunottiin, käytiin torikahveilla, juotiin valkkaria ja naurettiin Solsidanille. Niin ja pulputettiin parin kuukauden kuulumisia ihan taukoamatta, tietenkin. 




Eilen heti herättyäni tungin nokkani ulos ja tunnustelin lämpötilaa. Jep, säätiedotukset pitivät paikkansa: +20! Juotiin aamukahvit ulkona ja paistateltiin auringossa. Aika nopeasti todettiin että pitää käydä lisäämässä aurinkorasvaa ettei klyyvari pääse tyystin kärähtämään. Illalla huomasin, että topista oli jäänyt rusketusrajat ja iho tuoksui auringolta. Sieltä se kesä tulee!



Kevyistä aiheista taas vähän raskaampiin; on nimittäin sanottava, että suuri kiitos vielä kaikista kommenteista ja yksityisviesteistä narsisti-postaukseen liittyen. Olen todella kiitollinen siitä, minkälaisen vastaanoton aiheesta kirjoittaminen sai. Siitä ei arvatenkaan ollut helppoa kirjoittaa, menneeseen palaaminen tuntui aika raskaalta ja muistin paljon asioita jotka olin viiden vuoden aikana unohtanut. Tuntuu myös todella erikoiselta, minkälainen kontrasti mun nykyisellä elämällä on siihen entiseen. Olinko tuo todellakin minä? Kuin kirjoittaisi jostain ihan toisesta ihmisestä ja elämästä. 

Jos totta puhutaan, ajattelin suhteen jälkeen etten ikinä kerro kenellekään mitä olin kokenut, koin suhteesta niin suurta epäonnistumista ja häpeää.  Seuraavaksi ajattelin, etten ikimaailmassa kirjoita aiheesta halaistua sanaa, en ainakaan julkiseen blogiin, kunnes ystäväni kehoituksesta uskalsinkin julkaista kokonaisen postauksen. Eilen sekosin lopullisesti ja vielä erikseen mainostin blogiani Instagramissa. Miten vapauttavaa! Kaikki parisuhdeväkivallan uhrit barrikadeille! 

Sen sijaan, että pelon ja häpeän sanelemana vaikenisin, aion tästä lähtien puhua jos siltä tuntuu. Nyt saa tästäkin asiasta vaikeneminen riittää jo.  On aivan älytöntä, että väkivallan uhrit ovat niitä, jotka tuntevat häpeää kokemastaan. Ne, jotka ovat väkivaltaisia sietäisivät kiemurrella häpeästä. 

 Joskus vuosia sitten mielessäni kävi ajatus, että haluaisin vielä joskus auttaa niitä, jotka ovat käyneet läpi samoja asioita, ja etenkin niitä, jotka tälläkin hetkellä rämpivät alistettuina siellä loputtomassa suossa, ilman toivoa huomisesta. 

Mä haluaisin olla se, joka toisi toivoa ja pienen valonpilkahduksen sinne lohduttomaan pimeyteen. Ehkä asiasta kirjoittaminen on askel oikeaan suuntaan. Ainakin tiedän, miltä siellä oleminen tuntuu ja miten vaikeaa sieltä on päästä pois. Tiedän myös sen, miten todellista siinä tilanteessa koettu pelko on, eikä sitä voi mitenkään vähätellä. En kysyisi sitä turhauttavan yleistä kysymystä miksi et vain lähtenyt, miksi jäit sinne, koska ymmärrän miksi. Jos siis joku apua tarvitseva tänne sattuisi kuin ihmeen kaupalla eksymään, saa laittaa viestiä! Silloin aikaisemmin en kokenut olevani vielä valmis auttamaan, mutta nyt olisin.

Blogin sähköpostiosoite on ikkunalaudalla@outlook.com

Ei kommentteja

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *