Meidän juhannus

Voi vitsit miten rento ja kiva perhejuhannus meillä on ollut. Ollaan eletty nyt sitä kuuluisaa hidasta elämää ja vaan oltu. Päivät sulautuvat toisiinsa, täällä aika kuluu jotenkin eri tavalla. Tänne tullessa myös aina väsyttää ihan tuhottomasti ekat pari päivää, ja vaikka päivän aikana tulee nukuttua useammatkin päikkärit, silti illalla sitä kaatuu ihan rättiväsyneenä sänkyyn. Kelloa ei tule katsottua juuri ollenkaan, ajankulun huomaa vain auringonlaskusta ja -noususta, tosin näin keskikesällä ei oikein siitäkään. 

Itse juhannusohjelmaan on kuulunut kukkaseppeleen tekoa, pitkä kävelylenkki metsässä ja peltomaisemissa, paljon ruokaa ja tietenkin perinteinen koivuvihdan tuoksuinen juhannussauna.  Juhannuspäivänä pyörähdettiin Turussa kuikuilemassa meidän tulevaa hääkirkkoa. Liljan ryömiminen, syöminen, jokeltelu ja leikkiminen – oikeastaan kaikki mitä Lilja tekee, on ollut myös yksi ohjelmanumero. Erityisen taianomaisia ovat olleet ne hetket, kun Lilja ja hänen isoisoisoäitinsä ovat jutelleet ja leikkineet yhdessä. Isoisoäitini täyttää tänä vuonna 100 vuotta, Lilja vuoden. Lilja 7 kk ja Irja 99v. Mitä kaikkea Liljalla on vielä edessä, miten paljon isoisoäitini onkaan kokenut.

juhannusmekko

Tultiin tänne Turun seudulle torstai-iltana, ja vasta huomenna aamupäivästä lähdetään pois. Mies lähti jo tänään kotiin töiden takia, mutta me jäätiin Liljan kanssa vielä maaseudun rauhaan. Huomenna matka jatkuu Helsinkiin papan luokse, ja vasta torstaina takaisin kotiin. Me eletään nyt oikein reissuelämää!

Tiistaina olisi tiedossa Korkeasaaripäivä Liljan kummi(tus)tädin kanssa. Ihmetellään yhdessä eläimiä, syödään eväitä ja toivottavasti saadaan nauttia hieman kesäisemmistä ilmoista. Pakkasin tottuneesti mukaan villapaidan ja pitkän takin, eikä yhtään yllättänytkään että juhannusaattona ripotteli vettä ja tuuli puhalsi yhtä ankarasti kuin keskellä lokakuuta. Ilmassa oli lähes syksyinen tuntu. Keskiviikkona Lilja jää papalle hoitoon kun mä aion kerrankin harjata hiukset, laittaa vähän huulipunaa ja lähteä viettämään iltaa ulos. Ollaan menossa Tavastialle SMG:n keikalle yhden mun kaverin kanssa, enkä malta odottaa! Vähän tosin jännittää, miten Lilja suhtautuu tähän äidin katalaan katoamistemppuun. Onneksi olen metromatkan päässä, ja hätätilassa lähden vaikka kesken keikan takaisin kotiin, lohduttamaan pientä vauvaani.

Miten siellä juhannuksen vietto sujui? Kivaa viikon aloitusta! 

Ei kommentteja

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *