Epäonnistunut unikoulu

Neljän kuukauden hulinoiden aikoihin Liljan unirytmi muuttui kertaheitolla "yhdellä herätyksellä aamuun asti" -rytmistä "herätään tunnin välein" -rytmiin. Välillä on nukuttu vähän pidempiä pätkiä, mutta nykyään herätään useimmiten vähintään viidesti joka ikinen yö. Päiväunia nukutaan edelleen ainakin kahdet, useimmiten kolmetkin, ja nukkumaanmeno sujuu useimmiten ilman sen suurempaa vääntöä. Sen kuin laskee sänkyynsä kyljelleen imetyksen jälkeen, laittaa nallen kainaloon ja silittää päätä niin baby on jo sikeässä unessa. Yösyötöissäkään ei sinänsä ole ongelmaa, ne hoituu ihan muutamassa minuutissa ja päästään kaikki jatkamaan unia, mutta kyllähän se heräily verottaa. Muisti pätkii, pinna on lyhyt silloin kun sitä tarvittaisiin ja aamuisin on todella pahoja käynnistymisvaikeuksia. Ei tulisi mieleenkään esim. lähteä treenaamaan heti aamusta, vaikka joskus sitäkin tykkäsin harrastaa. 



Lempeä unikoulu


Olin lukenut unikoulusta paljon hyviä kokemuksia artikkeleista ja muiden blogeista. Luin, että joillain jo kahden yön mittainen unikoulu oli auttanut ja vauva oli oppinut kuin taikaiskusta nukkumaan läpi yön. Tai heräämiset olivat ainakin vähentyneet huomattavasti. Ihan näin optimistinen en unikoulun suhteen ollut, mutta ajattelin että jos unipätkät pitenisivät tai edes yksi herääminen jäisi pois. Ollaan yritetty jonkin sortin tassutus-unikoulua. Ainoa vain, että pepun ja selän taputtelu on ollut ihan yhtä tyhjän kanssa, kun Lilja hyörii ja pyörii sängyssään eikä tajua kuusta eikä maasta (eikä pepustaan) mitään, huutaa vaan. Myöskään uninallet tai -rätit ei tuo unta, nallekin on usein marttyyrinä heittäytynyt pinnasängyn nurkkaan naama patjaan päin. Ainoa tapa, jolla meidän lyylin saa rauhoittumaan takaisin unille, on The Tissi.

Tähän asti ollaan pyöritelty ajatusta siitä, että nukkumisen suhteen pitäisi tehdä jotain muutoksia, koska syksy ja opiskelujen+ päiväkodin aloitus lähestyy enkä kertakaikkiaan jaksa opiskella jos herään öisin tunnin-parin välein. Äitiyslomalla homma on ihan eri, kun ei tarvitse lähteä minnekään vaan voi koomassa juoda pannukaupalla kahvia ja nukkua itsekin silloin kun vauva on päiväunilla. 

Nyt Lilja on yli 8 kk, ja herätykset on vakiintuneet aika lailla siihen että herätään kahden tunnin välein. Meidän kaikkien hyvinvoinnin takia ajateltiin, että varovasti kokeillaan lempeää unikoulua. Kaunis ajatus, mutta pieleen meni. Tarkoitus oli, että

 imetän ja laitan Liljan nukkumaan ✔
vietetään miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa sohvalla 
mennään nukkumaan 
kun Lilja herää ensimmäisen kerran, mies nousee ja nukuttaa L:n uudelleen (ilman huudatusta).


Kuinkas sitten kävikään


Tähänhän se sitten tyssäsi. Jaksettiin kuunnella huutoa neljä tuntia. Herran jestas, ei. Me jaksettiin kuunnella sitä hädin tuskin tuntiakaan, ehkä maksimissaan 45 minuuttia, ja siitä 40 minuuttia Lilja oli A:n sylissä, joka yritti kaikin keinoin lohduttaa itkevää vauvaa. Lopputulos: sekä vauva että äiti itkee. Se on ihan karmeeta kuultavaa kun oma (tai jonkun toisen vauva) itkee sellaista lohdutonta itkua. Me "luovutettiin", otin Liljan syliin ja imetin. Tavallisen viiden minuutin sijaan rauhoittelin itkusta nikottelevaa vauvaa ainakin puoli tuntia. A sanoi, että Liljan itku kuulosti siltä kuin äiti olisi hylännyt sen. Se oli muuten viimeinen kerta kun me kokeillaan keskenään minkäänlaista unikoulua! Ja tässä Liljaa ei jätetty yksin huutamaan, vaan hän huusi isän sylissä. En tiedä oliko huudon syynä se, että korvatulehdus oli jo päällä, vai eroahdistus, vai opitut uudet taidot, vai läheisyyden kaipuu, vai oikea nälkä, vai vain se että Lilja on tottunut syömään öisin parin tunnin välein. Oli syy mikä tahansa, ainakaan tässä muodossa me ei voida yösyöttöjä vähentää/lopettaa. 

Yksi ajatus oli myös, että ostetaan korviketta (en saa pumpattua koko yön maitoja millään) ja isä hoitaa näin yösyötöt, edes yhden yön että saan nukkua kunnolla. Ongelma on vain se, että kerran keväällä ennen balettituntia kokeilin antaa Liljalle kaapissa varalla ollutta korviketta. Muutaman hörpyn jälkeen L:n suupieliin tuli punaista ihottumaa, ja vedin tästä sen johtopäätöksen, että Lilja on allerginen maidolle. Asiahan ei välttämättä ole näin, koska muista korvikemerkeistä ei ole tullut mitään oiretta. Jostain syystä ajattelin asian putkiaivoillani niin, että nyt hänellä on maitoallergia ja korvike on poissuljettu vaihtoehto. Voitaisiin varovasti kokeilla vielä jotain toista merkkiä, ja jos siitäkin tulee reaktio, pitää mahdollinen allergia tutkia kunnolla. Joka tapauksessa, vähän epäilyttää tämäkin vaihtoehto, eikä se sinällään ole mikään ratkaisu yöheräilyn vähentämiseen.



Aika unikonsultille


Nyt on vaan sitten odotettava että a) Lilja lopettaa jossain vaiheessa itse yösyömisen b) meillä menee järki ja otetaan yhteyttä unikonsulttiin. Olen juuri nyt kallistumassa tohon jälkimmäiseen vaihtoehtoon, koska täytyy myöntää että pientä kisaväsymystä on ilmassa monen kuukauden univelan kartuttamisen jälkeen. Yksi epäonnistunut unikouluyritys, monta vielä edessä? Rakastan lastani yli kaiken, hän on maailman suloisin ja ihanin tapaus, mutta voi elämänkevät mä kaipaisin nyt hyviä yöunia!! 

Meille on aivan sama nukkuuko Lilja meidän huoneessa vai omassa huoneessa, nukkukoot meidän huoneessa vaikka siihen asti kun menee kouluun – kunhan vain nukkuisi. Toisaalta olisi helpompaa, että Lilja nukkuisi omassa huoneessa, koska nyt ihan vain asennon vaihtaminenkin tapahtuu hengitystä pidättäen, kun varon etten vain herättäisi vauvaa. Olisi ihanaa mennä nukkumaan ilman stressiä, ja jopa lukea ennen nukahtamista. Nyt kukun iltaisin oman ajan perässä olohuoneessa, ja nukkumaanmeno venähtää väkisinkin, kun en millään jaksaisi mennä nukkumaan = herättämään vauvaa. Toiveena siis olisi, että joskus tässä lähitulevaisuudessa yösyötöt ja siten heräämiset loppuisivat kokonaan tai vähentyisivät radikaalisti. 1-2 heräämistä ei haittaisi ollenkaan. En myöskään haluaisi itkettää vauvaa ja aiheuttaa jotain varhaislapsuuden kiintymyssuhde-traumaa, jota L joutuisi sitten aikuisena kaivella alitajunnastaan terapiassa.

On siis sanomattakin selvää, että se yksikin hyvin nukuttu yö tekisi nyt terää. Onko siellä muita uniongelmien kanssa painivia vanhempia? Kaipaisin todellakin nyt rohkaisua unikoulun aloittamiseen (ammatilaisen avulla) ja myös kaikki unikoulukokemukset otetaan ilolla vastaan!






Ei kommentteja

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *