Diy eukalyptuskranssi

Hei täältä joulufiilistelyn keskeltä! 

Tänään aamulla kirjoitin instagramiin, että väsyttää niin paljon ettei meinaa pystyssä pysyä, ja ehdotin jos otettaisiin Korkeasaaren karhuista mallia ja mentäis parin kuukauden talviunille koko Suomi. Töissä oli niin tahmea aamu, ettei työnteosta meinannut kerta kaikkiaan tulla mitään. Olisi tehnyt mieli kadota toimiston oleskelutilan sohvalle "kahvitauolle" torkkumaan.

Töistä päästyäni hain päiväkodista tytön, joka posket punaisina ulkona olemisesta oli niin valmis päiväunille, että nukahti oikeastaan heti kun hänet viritin turvaistuimeen. Silmät oli jo puoliummessa kun napsautin turvavyöt kiinni, ja hymyilytti kun mietin mitä päiväkodintäti oli kertonut päivästä. Lilja kuulemma näytti koko päivän siltä, että kohta lähtee kävelemään. Sitä me eilen alakerrassa asuvan pikkuserkkunikin kanssa katsottiin, kun istuttiin iltaglögeillä heidän luonaan. Nämä ovat siis viimeiset päivät kun ei ihan kirjaimellisesti tarvitse juosta tytön perässä joka minuutti, oh lord. Mutta toisaalta taas, en malta millään odottaa milloin tyttö ensiaskeleensa ottaa, se on jotenkin niin iso kehitysaskel!

Mutta takaisin kotimatkaan. Kuuntelin hyvää musiikkia ja ajelin kotiin päin, ajatuksena käydä ruokakaupassa ja lempikukkakaupassani. Siinä ajellessa katselin, kun hiljalleen alkoi sataa lunta, ja oli niin kaunista, kun lumi pyörteili tuulen mukana. Aamun väsymys oli tipotiessään, ja tilalle tuli joulumieli oikein isolla J:llä. Kun hetkeksi unohtaa kiireen ja keskittyy siihen kuluvaan hetkeen – sitä se joulu kai on. Karhut nukkuvat tyytyväisinä talviunta, mutta en mä tätä julmysiä vaihtaisi mihinkään. 

Tulin kotiin, sytytin kynttilät, laitoin joululistan soimaan Spotifystä ja pistin kranssipajan pystyyn keittiönpöydälle. Tyttö nukkui edelleen päiväuniaan, ja sain ihan omassa rauhassa puuhata kranssin parissa. Luottokukkakauppiaani Teija oli taas jälleen kerran ihana ja antoi hyviä vinkkejä kranssin tekoon. Hän neuvoi, että lopputuloksesta tulee eläväisempi, jos yhdistelee eukalyptuksen eri lajikkeita keskenään. Ja totta, kranssista tuli niin kiva!  Näitä on näkynyt vähän joka puolella, ettei tämä nyt kaikista omaperäisin joulukoriste ole, mutta mitäs se haittaa. Tästä lähtien eukalyptuskranssi kuuluu vakiovarusteena meidän jouluun.


Virittelin kranssin juuttinarulla astiakaapin oveen, josta se ilostuttaa nyt joka kerta kun oleilee keittiössä ja olohuoneessa!

Kranssin teko on helppoa, tarvitsen vain

- erilaisia eukalyptuksen oksia
- ohutta rautalankaa (käytin kukkakaupasta ostettua vihreää taipuisaa rautalankaa)
- rautakehikon, tai paksumpaa rautalankaa josta saa itse viriteltyä pohjan
- juutti- tai muuta narua kranssin kiinnitykseen
- sakset/pihdit

Kiinnitä oksat parista kohtaa kiinni kehikkoon, jotta ne asettuvat kauniisti. Kokeile rohkeasti yhdistellä eri oksia! Tähän kranssiin käytin kolmea erilaista eukalyptuslajiketta, ja kiinnitin oksia osittain päällekäin koko kehikon ympäri. Kivan kranssin saisi niinkin, että laittaisi oksia vain tuohon alaosaan.

Tästä lähtien lupaan itselleni ainakin kerran päivässä unohtaa kiireet, kauppalistat ja suunnitelmat, ja pysähtyä edes hetkeksi, ettei koko joulu mene tässä kaamosväsymyksessä ja horroksessa. Rauhallista viikonalkua hyvät lukijat!

Ei kommentteja

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *