Vinkit taaperon kanssa matkustamiseen

Heippa piiitkästä aikaa!

Mun on pitänyt niin monesti tulla blogiin ihan vain kuulumisiakin kertomaan, mutta kesälomareissu ja sen jälkeinen arkeen palaaminen veivät tyystin mennessään. Työt kasaantuivat, siis ne muut työt kuin päivätyöt, ja lisäksi piti siellä ihan varsinaisessa päivätyössäkin käydä. Tuntuu että täällä on painettu hommia 24/7, mutta pikkuhiljaa alkaa helpottaa ja to do -lista lyhentyä!

Kesäloma oli ihana. Loman ensimmäisellä viikolla hoidin kyllä paljon juoksevia asioita, mutta se tuntui silti lomalta, etenkin kun tiesi että Kreetan matka lähestyy. Lisäksi loman alkamisen kunniaksi päästiin miehen kanssa treffeille, joista jo tässä edellisessä postauksessa kerroinkin. Oli vain kivaa hankkia kaikkea matkaa varten, pakkailla ja pestä pyykkiä matkalaukkuun. Hypistellä kesämekkoja ja hellehattuja, kun kohta niitä tarvittaisiin! Suomi antoi vielä parastaan, ja iski takatalven juuri siihen lähdön hetkeen. Kun kone nousi ilmaan varhain sunnuntaiaamuna, ulkona taisi olla +2 astetta lämmintä ja edellisenä päivänä satoi räntää. Oli niin lähdön tunnelmaa!

Lapsen kanssa matkustaminen oli juuri sitä mitä odotinkin: ihanaa, palkitsevaa mutta myös ajoittain haastavaa. Ajattelin koota tähän postaukseen muutamia vinkkejä taaperon kanssa matkustamiseen, joita itselle tuli mieleen matkan jälkeen. 


1. Lentomatkat lapsen kanssa


Oli muuten just sellaista kuin odotinkin, eli aika kaaosta. Monet sanoi että hyvin ovat lennot menneet, mutta kaikki lapset on erilaisia, ja mä luulen että meidän neiti on sieltä liikkuvaisimmasta ja energisimmistä päästä. En tiedä, mutta suoraan sanottuna lentomatkat oli reissun uuvuttavin osuus. Lilja hyppi ja pomppi meidän sylissä (alle 2-vuotiaat saa matkustaa sylivauvana, eli ilman omaa paikkaa), hipelöi edessä istuvan matkustajan hiuksia, sai kiukkukohtauksia kun ei päässyt liikkumaan, heitteli tavaroita penkkien alle ja oli muutenkin kaikkea muuta kuin rauhallinen. Sissos sentään sanon minä. Vielä kun tähän ynnää raskausmahan niin avot. Oli tosi rentouttavaa istua siinä se 3,5 tuntia kun joku meinaa jatkuvasti hyppiä mahan päällä. Se kun ei ole kovin hyvä juttu, eikä todellakaan tunnu myöskään kivalta. No, Lilja päätti sitten menomatkalla nukahtaa 10 minuuttia ennen laskeutumista. Kiitos muru, ensin sen 3 tuntia ja 20 minuuttia riehuit, pompit ja venkoilit, sitten nukahdit juuri sopivasti kun päästiin vihdoin koneesta pois. Toisaalta matkalaukkujen hakeminen ja bussikuljetus hotellille sujui jouhevasti kun tyyppi vaan tuhisi mun olalla miehen nostellessa laukkuja. Kotimatkalla taas tiedettiin jo mitä odottaa, ja jotenkin oltiin (ainakin henkisesti) paremmin valmistautuneita. Tällä kertaa Lilja nukahti 1,5 h ennen laskeutumista, joten matka meni huomattavasti sujuvammin.

Vinkkinä siis sanoisin, että ainakin tuon ikäisen kanssa kannattaa heittää ruutuaikarajoitukset hetkellisesti romukoppaan ja ihan ronskisti vaan ladata Viaplay puhelimeen ja jo etukäteen ladata sinne katsottavaa. Lentokoneessa on wifi, mutta eihän se toiminut ollenkaan, tietenkään. Kannataa siis varautua jollain jota voi katsoa offline-tilassa, ja lisäksi varata mukaan kaikenlaista syötävää, kirjoja ja mitä ikinä keksitkin. Tietysti riippuu ihan lapsesta, ehkä kaikki eivät ole tällaisia pyörremyrskyjä kuin meidän taapero!


kreeta
kreeta
kreeta


2. Syöminen


Meidän neitokainen on aina ollut aika nirso ruuan suhteen. Esimerkiksi mitään valmissoseita hän ei suostu syömään, vaan on aina ollut enemmän sormiruokailija. Poikkeus on ainoastaan marja- ja hedelmäsoseet, mutta ei me niitä alettu raahaamaan mukaan. Pakattiin muutama smoothiepussi varuiksi matkalle, ja ne olikin käteviä jos oli tosi kuuma päivä ja tuntui että tyttö meinasi vähän nuupahtaa.

Ravintolassa tilattiin Liljalle lastenannos pastaa jauhelihakastikkeella tai sitten hän söi vain leipää. Kamalan kuuloista, mutta hän on vaan sellainen jolle ei aina ruoka maistu, vaikka edellisenä päivänä olisi syönyt suurella ruokahalulla ihan samaa ruokaa mitä nyt yritetään tarjota. Annettiin meidän annoksista sellaisia juttuja, joita hän ehkä saattaisi syödä, mutta vaihtelevalla menestyksellä niitäkin meni. Hotelliaamupaloilla Lilja söi parhaiten, kun oli tarjolla jugurttia, hedelmiä ja leipää. Ei jaksettu ottaa stressiä ruuasta, sama meininki meillä kotonakin aina on, joskus hän syö, joskus ei. 

Paikallisesta ruuasta ei mennyt vatsa ollenkaan sekaisin, mutta varmuuden vuoksi ostettiin vielä kentältä maitohappobakteereita. Ne jäi käyttämättä, mutta oli ihan hyvä olla.


kreetaelafonissi
kreeta
kreeta
kreeta


3. Mitä mukaan matkalle?


Ensinnäkin, tee lista! Jaa lista matkalaukuttain osiin, ja merkkaa siihen jokainen matkalle lähtijä erikseen. Oli tosi hyvä että pakkasin myös osan miehen jutuista, koska no, miehet ja pakkaaminen ja organisointi. Kyllä te tiedätte. Lista on hyvä tarkistaa vielä ennen lähtöä, ettei joku super olennainen ole vaan ajatuksissaan unohtunut.

Ainakin:

- uimavaippoja
- rantapyyhkeeksi harso (kuivuu nopeasti ja menee pieneen tilaan)
- hellehattu
- SPF 50 aurinkorasvaa
- juomapullo lapselle (ja no aikuisellekin tietysti)
- useammat kengät
- pieneen pussiin pyykinpesuainetta
- muutamia kirjoja/leluja
- tarpeeksi vaatteita
- rento mieli

Uimavaipat löydettiin ihan Prismasta, tosin paikan päältäkin olisi niitä saanut ostettua. Hattu ja aurinkorasva oli tietysti ihan must, yksi minkä olisi voinut tajuta ottaa oli juomapullo! Kaikkea ei vaan voi muistaa. Itse join pelkästään pullotettua vettä (voihan muovin määrä...), sillä ohjeistuksena hanaveden kanssa oli että voi juoda, mutta omaa harkintaa käyttäen. No oman harkinnan mukaan etenkin raskaana ollessa en viitsinyt ottaa mitään riskejä, vaikka muuten aika hövelisti matkalle lähdinkin enkä jaksanut pahemmin stressailla mistään. Kenkiä on hyvä tottakai olla useammat, sillä aina ne toiset on tosi hiekkaiset tai sitten märät. Pyykinpesuaine tuli myös tarpeeseen, sillä ainakin mies pakkasi liian vähän vaatteita mukaan ja joutui turvautumaan nyrkkipyykkiin kesken viikon. Onneksi oli fiksu tuleva vaimo osannut ennakoida ja pakannut mukaan pyykinpesuainetta. Liljalle olisi voinut myös olla vähän enemmän vaatteita, koska vaikka laskin mukamas vaatekerrat tarkkaan että riittää, niin kyllä niitä sitten yllättävän paljon kului. Milloin yllätti kakkaepisodi, milloin oli jugurttia housuilla tai hiekassa koko tyttö päästä varpaisiin. Muutaman paidan ja housut taisin joutua pesemään, muuten oli ihan kivasti vaatetta mukana.


4. Retket


Jos olet ostanut pakettimatkan (niin kuin me), ja matkaan voi lisäksi ostaa retkiä, kannattaa hyvin tarkkaan harkita millaiselle retkelle lähtee ja kuinka paljon bussissa istumista retkeen kuuluu. Me tehtiin viikon aikana kaksi retkeä, joista toinen oli Aurinkomatkojen järjestämä retki Iraklioniin, Kreetan pääkaupunkiin, ja siellä museoon ja Knossoksen palatsille. Retki oli sisällöltään mielenkiintoinen, eikä itse museo ja palatsi mitenkään tuntunut tylsistyttävän tyttöä. Ainoa miinus oli tosiaan ne muutaman tunnin bussissa istumiset, jotka oli samanlaista tuskaa kuin lentomatkat. Ei hyvä, oli hieno reissu mutta oltiin aika uupuneita jälkeen päin koko perhe.

Toinen matka tehtiin Elafonissin mielettömän upealle rannalle Kreetan saaren kaakkoisosaan, jota varten vuokrattiin aamulla auto turvaistuimineen. Tämä oli koko matkan ehdottomasti paras ja mieleenpainuvin juttu! Oli ensinnäkin niiiiiiin iso helpotus retkeillä ihan omalla aikataululla (eikä herätä kuudelta aamulla bussimatkaa varten), ja auton vuokraamisessa oli sekin hyvä puoli että sinne sai hyvin kaikki tavarat mukaan eikä kaikkea tarvinnut raahata käsin. Lisäksi oli ihanaa kun sai pysähtyä milloin huvitti, joko ihastelemaan maisemia ja valokuvaamaan tai sitten syömään silloin kun iski nälkä. Ja mikä parasta, Lilja tietenkin nukahti päiväunille autoon ilman huutoa tai rimpuilua, ja muutenkin hän viihtyi autossa hyvin maisemia katsellen. Suosittelen siis auton vuokraamista!


kreeta
kreeta
kreeta
kreeta
kreeta


5. Muuta yleisluontoista


Sitten ihan yleisesti vinkkinä sanoisin, että ota vaan rennosti. Suunnittele, mutta ota silti rennosti. Kaikkea voi aina sattua, matkalaukut kadota tai voit saada/lapsi saa vaikka ruokamyrkytyksen, mutta siinä menee loma ihan pilalle jos pingottaa liikaa. Turhaan etukäteen murehtia. Ainakin meillä meni kaikki tosi sujuvasti, vaikka välillä tän pallomahan kanssa taaperon perässä juokseminen oli raskasta! Onneksi oli mies mukana ja hoiti suurimman osan tästä juoksemisesta.

Varaa kaikkeen aikaa reilusti. Aloita pakkaaminen hyvissä ajoin ja lähde kentälle ajoissa. Ei ole kiva aloittaa matkaa paniikissa ympäriinsä poukkoillen.

Hotellin valinnasta sen verran, että suosittelen kyllä huoneistohotellia, jonka huoneessa on mahdollista itse lämmittää/tehdä jotain alkeellista ruokaa, laittaa vähän iltapalatarvikkeita jääkaappiin yms. Ostettiin tosiaan jääkaappiin Liljalle maitoa, mehua, vettä ja iltapalaa varten jotain pientä. Hotellin sisäpihalla oli myös iso leikkipuisto, mikä oli ihan huippua. Otettiin usein aamukahvit mukaan aamupalalta ja annettiin Liljan juosta vapaasti puistossa muiden lasten kanssa. Tästäkin jäi jotenkin ihana muisto.

Hyviin matkarattaisiin kannattaa satsata, sellaisiin jotka on kevyet ja menee pieneen tilaan. Me tilattiin ennen matkaa Jollyroomilta nämä Moweon matkarattaat, ja ne on kyllä ollut tosi kätevät matkan jälkeenkin! Laitettiin ne ruumaan, koska mitä me niillä matkustamossa oltaisiin tehty. Tietysti se olisi ollut hieman hankalaa mikäli rattaat olisivat eksyneet matkalla...

Em. syystä kannattaa pakata koko matkaseurueelle käsimatkatavaroihin ainakin vaihtovaatteet, jotta ei tarvitse lomakohteessa hikoilla talvivaatteissa jos matkatavarat katoavat.

Kaiken kaikkiaan oli upea reissu, ja vaikka mukaan mahtui myös hengästyttäviä ja hermoa kiristäviä hetkiä (niin kuin taaperon kanssa muutenkin), oli kuitenkin suuremmassa osassa ne ihanat ja ikimuistoiset kokemukset ♡ Oon niin iloinen että tehtiin tää matka nyt, vielä kun ollaan "kolmistaan" (vaikka mukana olikin pieni salamatkustaja) ja musta on kiva että tyttökin pääsi matkailun makuun jo näin nuorena. Matka oli vahvistus sille, että meidän perhe ainakin reissaa – lapset ei siis tosiaankaan ole este matkustamiselle, ja se oli kiva huomata.





Ei kommentteja