Mitä lapsiperheessä kannattaa vakuuttaa + pari myyttiä vakuutusyhtiöistä


Maanantai-iltaa! 

Meillä on ollut tänään jotenkin erityisen kiva päivä. Ollaan Liljan kanssa käyty pienellä kävelyllä, leivottu porkkanakakku-kääretorttua ja tehty muita ihan tavallisia juttuja. Mutta ahh, olen tänään ajatellut että tätä tämä äitiyslomailu on parhaimmillaan. 

Lisäksi viikonloppuna meille muutti asumaan uusin torilöytö, vanha astiakaappi. Olen ihastellut sitä nyt siitä hetkestä lähtien kun se kannettiin sisälle, enkä saa siitä varmaan koskaan tarpeekseni. Järjestelin tänään onnessani kaappiin kaikki astiat, perintönä saadut pöytähopeat ja kukkamaljakot. Liljan ollessa päiväunilla sytytin kynttilät, kuuntelin musiikkia ja hörpin kaikessa rauhassa kupin kahvia. Ja tietysti samalla tuijottelin astiakaappia. Eilen haettiin myös vihdoin tuplarattaat, ja tänään käytiin niitä testailemassa koko perheen voimin. Oli ihanaa käydä ulkona käppäilemässä kun ilma oli raikasta sateen jälkeen. Sekä kaapista että rattaista myöhemmin, tänään on luvassa nimittäin hieman tavallisesta poikkeava postaus!

Sain tässä taannoin eräältä lukijalta toiveen kirjoittaa postauksen lapsiperheen vakuutuksista kun mainitsin olevani vakuutusyhtiössä töissä. Mitä kannattaa vakuuttaa? Mitä vakuutuksia otettaessa tulee ottaa huomioon? Ovatko vakuutusyhtiöt pelkkää huijausta ja yksi iso rahantekokone? Okei, toi viimeisin oli mun omasta päästä, mutta ajattelin myös hieman tuoda tähän aiheeseen vakuutusyhtiön näkökulmaa, sillä usein äänessä ovat kärjistetysti sanottuna vain pettyneet, hämmentyneet tai tietämättömät asiakkaat/ihmiset.

Disclaimerina tähän alkuun haluan vielä sanoa, että en ole mikään vakuutusalan asiantuntija, ja osaamiseni rajoittuu vain yhteen vakuutuslajiin. Olen töissä (tai nyt äitiyslomalla tietenkin) siellä korvauspuolella, ja työ on haastavaa, monipuolista ja pääosin kivaa. Kokemusta minulla on kuitenkin vasta alle vuosi, ja tämä on vain minun näkemykseni aiheesta – enkä tietenkään voi puhua kuin yleisellä tasolla vakuutuksiin ja vakuuttamiseen liittyvistä seikoista.



Mitä lapsiperheen kannattaa vakuuttaa?


Ilmiselvää on tietenkin henkilövakuutukset. Mielestäni jokaisella tulisi olla edes jonkinlainen tapaturmavakuutus. Vaikka julkinen terveydenhuolto on aina palvellut ainakin itseäni todella hyvin, on hyvä olla vakuutus siltä varalta jos jotain sattuu ja tarvitset hoitoa heti. Tapaturmavakuutus takaa nopean hoitoon pääsyn, ja koska ainakin itsestä tuntuu että vahinko sattuu aina illalla tai viikonloppuna "huonoon aikaan", on kätevää kun voi mennä myös yksityiselle.

Henkilövakuutuksia on tapaturmavakuutuksen lisäksi monia muitakin, mutta mun mielestä erityisesti lapsiperheissä korostuu henkivakuutuksen tärkeys. Oletko tullut ajatelleeksi, mitä perheellesi käy jos kuolet huomenna? Tiedän, sitä vaihtoehtoa ei kovin mielellään ajattelisi, mutta minusta on oltava realisti mikäli haluaa olla vastuuntuntoinen vanhempi. On nimittäin äärimmäisen vastuutonta ajatella, ettei itselle voisi koskaan sattua mitään. Aina voi tapahtua mitä vaan, eikä se ole todellakaan aina itsestä kiinni. Joku urpo tuolla liikenteessä saattaa ajaa kännissä, aineissa tai muuten vain saada päähänsä kuningasidean ja ajaa järkyttävää ylinopeutta kaiteeseen ja pyörähtää siitä ohituskaistalle niin, ettet ehdi mitenkään reagoimaan. No joo, ei siitä sen enempää, mutta joka tapauksessa koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu. Ja sitä varten kannattaa varautua, edes jonkinlaisella henkivakuutuksella, jos pariskunnalla on lapsia ja/tai yhteistä lainaa. Olisi ihan hirveä ajatus, jos jommalle kummalle vanhemmalle kävisi jotakin ja kaiken surun ja muun selvittämisen lisäksi pitäisi vielä muuttaa yhteisestä kodista pois, kun jäljelle jäänyt vanhempi ei selviytyisi taloudellisesti asuntolainasta ja muista lapsiperheen menoista.

Mulla ja mun miehellä ei vielä ole yhteistä asuntolainaa, mutta sekin on lähivuosina suunnitelmissa. Joka tapauksessa meillä on henkivakuutukset siltä varalta että jotain käy, ettei toinen jää ihan tyhjän päälle taloudellisesti. Laiha lohtu, mutta kyllä ne kymmenet tuhannet siellä pankkitilillä silti enemmän auttaa kuin ei mitään.

Ihan noin muutenkin, oli lapsia tai ei, suosittelen ottamaan edes tapaturmavakuutukseen lisäksi jonkun äkillisen kuoleman turvan. Se helpottaa huomattavasti asioiden järjestämistä, kun on jotain millä kattaa hautajais- ja muita kuolinpesään liittyviä kuluja.

Vauva- ja lapsivakuutus. Otettiin ennen Liljan syntymää vauvavakuutus, joka kattaa myös raskauden aikaisia mahdollisia kuluja (esim. poliklinikkamaksuja yms.). Erona lapsivakuutukseen vauvavakuutus siis tosiaan turvaa myös äidin kuluja, mutta se on voimassa heti vauvan syntymästä alkaen. Lapsivakuutuksen voi ottaa vasta, kun vauva on 7 vrk ikäinen, eikä se korvaa vauvan vakavaa sairautta tai synnynnäistä vammaa, toisin kuin vauvavakuutus. 

Kohta Lilja on 2-vuotias, ja ollaan tarvittu vauvavakuutusta tasan kerran. Oltiin Helsingissä ja Liljalle iski korvatulehdus, ja päästiin alle kahdessa tunnissa lääkäriin ja saatiin antibiootit. Todettiin tässä uudelle vauvalle vakuutusta otettaessa, että nyt viimeistään kannattaa vaihtaa Liljan vakuutus lapsivakuutukseen. Samalla vakuutus halpeni ehkä 50%. Tälle toiselle lapselle otettiin tosiaan myös syntyvän lapsen vakuutus, tällä kertaa Fenniasta. En ole Fennialla töissä eikä tämä ole mainos, mutta Fennialla ei ole sitä rajoitusta, että vakuutus pitäisi ottaa vähintään 3kk ennen laskettua aikaa. Äidin tulee toki antaa terveysselvitys, ja ehtona on myös että on osallistunut kaikkiin raskauden aikana tarjottuihin seulontoihin.


Kotivakuutus nyt on ihan itsestäänselvyys oli lapsia tai ei. Vähän aikaa sitten tosin kuulin tarinan tyypistä, jolla on omistusasunto ja asuntolainaa, mutta ei kotivakuutusta. Syytä tälle en tiedä, jokin periaatteellinen kai. Työkaverini oli sitten hieman valistanut asiasta, joten toivottavasti tämä tyyppi tuli järkiinsä! Kotivakuutushan ei nimensä mukaisesti kata vain kirjaimellisesti kotia, vaan siihen sisältyy myös oikeusturva- ja vastuuvakuutus. 

Kotivakuutusta (ja kaikkia muitakin vakuutuksia...) ottaessa kannattaa selvittää mitä se kattaa. Esimerkiksi kotivakuutus ei useimmiten korvaa eläimen aiheuttamia vahinkoja. Eikä myöskään eläintä itseään, vaan esimerkiksi koiralle pitää ottaa oma vakuutus. Ja kyllä, tämä ei kaikille ole itsestäänselvyys.



Ajoneuvovakuutukset. Kun ostat auton, liikennevakuutus on lakisääteinen vakuutus, joka on pakko ottaa. Liikennevakuutus korvaa siis esimerkiksi liikennevahingossa kaikki henkilövahingot ja toiselle autolle aiheutuneet vahingot, mutta ei omalle. Suosittelen siis ottamaan omaan autoon kaskovakuutuksen, joka kattaa oman auton vahingot liikennevahingossa, mutta myös oman toilailun, esimerkiksi jos vaikka peruutat autosi parkkihallissa tolppaa päin. 

Lapsiperheissä auto on usein suhteellisen elintärkeä kapistus, ja vakuutusta ottaessa kannattaa etenkin lapsiperheen näkökulmasta katsottuna miettiä sitä, miten arki hoituu jos sattuu vaikka peurakolari. Tuletteko toimeen ilman autoa korjauksen ajan? Jos asut alueella, josta ei ihan hetkessä pääse julkisilla kauppaan, töihin ja päiväkotiin, suosittelen ottamaan kaskovakuutuksen, joka kattaa sijaisauton vuokrakulut. Moni ei ole tullut ollenkaan ajatelleeksi miten hankalaa säätöä arki on ilman autoa jos vahinko sattuu. 

Myös kolarointivakuutus olisi ihan hyvä kuulua kaskoon, sillä ikinä ei tiedä mitä ne omat lapsukaiset keksiikään (sen oman töppäilyn lisäksi). On aika arkipäivää, että sillä aikaa kun isi puuhailee pihalla ja kääntää hetkeksi selän, on perheen 4-vuotias saanut idean että olispa kiva koristella isin auto! Ja tadaa: koko auto on täynnä kauniita kivellä "piirrettyjä" kiehkuroita. Tai jos lapsi vaikka avaa auton oven hieman liian rivakasti parkkipaikalla ja samalla naarmuttaa sekä viereisen että oman auton oven. Omavastuu on todella pieni hinta verrattuna siihen miten paljon auton maalaukset maksaa.


Ja sitten vielä muutama ajatus vakuutusyhtiöissä työskentelystä...


Me vakuutusalalla työskentelevät emme tahallaan

- jätä korvaamatta jotakin, koska ei nyt vain huvita
- tee hylkäävää päätöstä
- tulkitse vakuutusehtoja tai lakia asiakkaan vahingoksi
- kiusaa asiakkaita
- pitkitä vakuutusasian käsittelyä

Joskus valitettavasti asian hoitaminen vaatii pidempää käsittelyaikaa. Etenkin jos tapahtuneeseen liittyy kolmansia osapuolia. 

Joskus asiakas huutaa ja kiroilee puhelimessa, ja silloin on turha odottaa hyvää palvelua takaisin. Palvelua saa, mutta henkilökohtaisuuksiin menemistä, eikä oikeastaan kiroilua, tarvitse kenenkään kuunnella. Miten voikin olla, että yhdet ajoneuvovakuutuksen bonukset saa sellaisen raivon joissain ihmisissä aikaan? Tai jokin muu pikkujuttu. Myöskään viikonlopun jälkeen maanantai aamuisin tai joulupyhien jälkeen on lapsellisen epärealistista odottaa saavansa vakuutusasiansa hoidettua minuutissa heti aamukahdeksalta. 

Kolme minuuttia ei ole pitkä jonotusaika puhelimessa.

Mitä tulee tuohon korvattavuuteen: en voi korvata jotakin jos siitä ei ole riittävästi näyttöä tai jos se kielletään suoraan ehdoissa tai on vastoin lakia.

Vakuutusehdot ovat ne, jotka sinä itse hyväksyt ottaessasi vakuutuksen. Monet ei lue niitä pikkupränttejä vakuutuskirjoissa, enkä minäkään niin tee, mutta kyllä ne suurimmat linjat pitäisi olla tiedossa. Jos siis jotain asiaa ei korvata ehtojen mukaan, se ei ole tuulesta temmattu päätös, vaan olet itse ottanut sellaisen vakuutuksen, joka ei tätä asiaa korvaa. Vakuutukset ovat (liikennevakuutusta lukuunottamatta) vapaaehtoisia, ja päätät itse mitä elämässäsi vakuutat. Jos esimerkiksi otat kaskovakuutuksen, joka ei korvaa sijaisautoa, se ei korvaa sijaisautoa. 


Ehdot toimii myös toiseen suuntaan; kyllä ehdottomasti on jokin asia korvattava jos ehdoissa niin sanotaan. Vaikka kuinka asiakas olisi ärsyttävä suutaan soittava idiootti, sillä ole mitään tekemistä korvattavuuden kanssa. Meidän työtä seurataan ja virheisiin puututaan. Jos olen tehnyt virheen työssäni, se pitää korjata. En tietenkään voi puhua kaikkien vakuutusyhtiöiden ja kaikkien vakuutusalalla työskentelevien puolesta, mutta mun työn pääpointti on tehdä oikein, ei tehdä mitä mieli tekee. Tai rahastaa, kenelle, miksi? Mitä mä siitä hyötyisin? Korvauspäätökseen voi hakea muutosta, ja olisi viimeistään siinä kohtaa ihan hiton noloa jos olisin jättänyt korvaamatta jotakin siksi kun halusin vain näpäyttää asiakasta. Saattaisi tulla ko. lautakunnasta/oikeusasteesta mistä lie aika mielenkiintoista palautetta, joka menisi tietysti ensin esimiehen esimiehelle ja siitä omalle esimiehelle ja siinäpäs oliskin herkullinen tilanne. Joten siis ei, en voi kuvitella että kukaan vakuutusyhtiössä korvauspuolella työskentelevä tekee työtään hövelisti oman mielensä mukaan.  

Yksi kuluneimpia lausahduksia on "vaihdan vakuutusyhtiötä!" kun asiakas kiukuttelee kuin lapsi kun asiat eivät mene hänen toivomallaan tavalla. Kuule, vaihda vaan, vakuutuksia onkin hyvä kilpailuttaa välillä. Kaiken lisäksi aika moni juttu ei ole vakuutusyhtiön vaan lain käsissä, joten erittäin suurella todennäköisyydellä siellä uudessa paremmassa vakuutusyhtiössä sama asia korvattaisiin samalla tavalla.

Jos syyksi korvaamattomuuteen luullaan, ettei kehenkään luoteta koska kaikki on huijareita, niin väärin menee. Huijareita tulee vastaan tasaisin väliajoin, mutta heidät kyllä tunnistaa. En minä ainakaan suhtaudu asiakkaisiin lähtökohtaisesti sillä ajatuksella että he huijaavat. Siihenkin tarvitaan riittävästi näyttöä.

Kukaan ei varmaankaan toivo että vahinko koskaan realisoituisi. Ja tällöin olet maksanut "turhaan" vuosia vakuutuksista. Mutta entä kun se oma talo palaa? Mitäs sitten teet? Tässä kohtaa ehkä tuleekin ymmärtäneeksi sen, että kaikilla ei ole ollut yhtä hyvä tuuri kuin sinulla. Vaikka sinulle ei olisikaan koskaan mitään kovin isoa vahinkoa tapahtunut, niitä sattuu ihan joka päivä joillekin muille. Et vain näe tai tiedä sitä, etkä voi kuvitellakaan miten hirveitä juttuja välillä tulee vastaan. Kyllä siinä on omat silmät avautuneet miksi niitä vakuutuksia ihan tosissaan kannattaa ottaa. Mä ihan mielelläni maksan vuosia vakuutuksia käyttämättä niitä, kun tiedän että jos se huono tuuri osuu omalle kohdalle, on sitä varten jokin turva.

Noin, nyt olen avautunut! Pahoittelut jos esitin asiani kärkkäästi ja provosoivasti, mutta jossainhan sitä pitää päästä purkamaan mieltä, ja mikäs sen parempi paikka kuin oma blogi. Nyt äitiysloman juuri alettua on myös hyvä tyhjentää pää työasioista ja löytää sellainen sopiva zen-olotila. 

Ensi kerralla palaan taas ruotuun ja kirjoitan uudesta kaapista (ei ehkä sitä lapsiperhe/lifestyle -blogin ydintä, mutta olen siitä niin haltioissani) ja uusista tuplarattaista!

-Essi




Ei kommentteja