Tekemistä lapsen kanssa x 10

Nyt kun vietetään paljon aikaa kotona, tai oikeastaan lähes koko ajan ollaan kotona tai kodin lähistöllä, on saanut päästää luovuuden valloilleen ja keksiä kaikkea tekemistä maan ja taivaan väliltä. Normaalisti Lilja, meidän 2v 4kk uhmaprinsessa, käy kolmesti viikossa päiväkodissa leikkimässä Julian kanssa. Niin, muuta hän ei siellä tunnu tekevän, kuin leikkivän sen parhaimman kaverin kanssa, ja kun hänet päiväkodista haen, hän ei muusta puhukaan. Ehkä saattaa mainita sanan tai kaksi siitä, mitä ruokaa syötiin.

Jos ihan hetkeksi mennään sivuraiteille. Joku kysyi vähän aikaa sitten siitä, miten meillä on järjestetty päivähoitokuviot esikoisen kanssa, vai käykö esikoinen ollenkaan päikyssä. Meidän perheessä ajatellaan niin, että varhaiskasvatus on nimenomaan lapsen oikeus, ei vanhemman. Aluksi päiväkoti tuntui olevan meillä ainoa vaihtoehto, kun aloitin opinnot yliopistolla. Mutta aika nopsaan huomasin, että opiskelu ei vaadi juuri ollenkaan läsnäoloa, ja opinnot hoituisi kyllä jos haluttaisiin pitää Lilja vielä hetki kotona. Olin täysin varautunut siihen, että jos lapsemme muuttuisi surulliseksi pikkumönniäiseksi päiväkodin aloitettuaan, lopetettaisi siellä käynti yhtään sen enempää miettimättä. Mutta niin kuin vähän arveltiin, Lilja on sosiaalinen ja jotenkin "rohkea" tapaus, ja hän rrrakasti olla päiväkodissa. Helmi on luonteeltaan paljon rauhallisempi ja enemmän sellainen tarkkailijatyyppi, ja jo nyt tuntuu, että hänen kanssa mietitään päiväkotia vasta paljon myöhemmin. Kun siis jopa perheen sisällä on lapset täysin eri ääripäistä, niin mites sitten ne kaikki muut lapset. Lapsia on yhtä paljon erilaisia kuin on aikuisiakin, joten ei voida vetää mustavalkoista johtopäätöstä siitä, onko alle 3-vuotiaan paikka aina kotona. En jaksa uskoa, että näin on. 

Tässä meidän viimeisimmässä muutossakin vaikein paikka oli päiväkodin vaihto, ja se oli vaikeaa nimenomaan minulle, ei Liljalle. Lilja höpisi vanhoista päiväkotikavereistaan jokusen viikon, kunnes eräänä päivänä hän oli saanut uuden parhaan kaverin uudesta päiväkodista. Sen koommin ei olla vanhoista kavereista kuultu. Ja nyt siis tosiaan puhutaan kohta 2,5-vuotiaasta typykästä! Kun Helmi syntyi, oli helpotus, että sain välillä vain levätä kotona vauvan kanssa energisen taaperon vipeltäessä päiväkodissa. Mutta nyt kun olo vihdoin alkaa normalisoitua raskauden jälkeen (joo, vasta nyt!), huomaan että mulla on tylsää kotona ilman Liljaa ja tulee kauhea ikävä hänen ollessa poissa. Useana päivänä olen hakenut hänet kotiin aiemmin kuin olisi pitänyt, koska en jaksa enää odottaa milloin päästään taas yhdessä touhuamaan. :D Olen juuri se äiti, joka odottaa, että lapset nukahtaa ja sitten katsoo videoita ja kuvia lapsistaan ja odottaa, että lapset heräävät. Tai siis, eikö kaikki vanhemmat tee tätä samaa? Paras oli se, kun mies oli muutama viikonloppu sitten ulkona oluella minun ollessa reissussa, ja laittoi mulle baarista viestin "Olen irkkubaarissa ja katson videoita Liljasta". Voi iskä-poloista.

Kymmenen ideaa kotipäiviin lapsen kanssa

Takaisin koronaan, poikkeustilaan ja siihen, miten olla samanaikaisesti äiti, vaimo, kodinhoitaja ja varhaiskasvattaja. Kun valkeni, että Lilja tulee olemaan ainakin nyt kuukauden kotona, aloin heti suunnitella, miten saisin parhaiten imitoitua päiväkodin rytmiä meidän päivissä. Tottahan toki meillä on omat rytmit ja kuviot kun Lilja ei ole päiväkodissa, mutta nyt olen kiinnittänyt erityishuomiota siihen, että tehdään monipuolisesti kaikkea kivaa, kun Lilja ei nyt pääse muskariin, leikkitreffeille eikä päiväkotiin leikkimään jne. Ajattelin tässä tänään, että voisi olla kiva jakaa ideoita tekemiseen muillekin vanhemmille, jos itsellä lyö pää tyhjää.


1. Menkää ulos luontoretkelle. Keksi joku hauska juttu, jota varten lapsi voi kerätä esim. käpyjä, keppejä ja lehtiä. Sano lapselle, että nyt rakennetaan siilinpesä, jonne siili voi mennä asumaan. Ainakin meidän Liljan silmät suurenee innosta ja hämmästyksestä heti, kun saa jonkun toimintaohjeen, ja etenkin, kun kuulee että hänen rakentamaan pesään tulee siili. 
2. Ulkoilusta kannattaa nyt muutenkin ottaa kaikki ilo irti! Eväät mukaan, tarpeeksi lämmintä päälle ja nauttimaan kevätauringosta! Kyllä siinä huolet ja murheet unohtuu, ainakin hetkeksi. Raitis ilma myös piristää kummasti (etenkin jos ottaa kahvit termariin).
3. Pitäkää muovailuhetki! Jos on jemmassa muovailuvahat niin hyvä, mutta sitä on myös suht helppo tehdä itse. Ainoa vaan, että siihen tarvitsee sitruunahappoa tai alunaa, joita saa usein vain apteekista. Sitruunahappoa taitaa saada ihan ruokakaupastakin, eli jos se pakollinen kauppareissu häämöttää pian edessä, kannattaa kurkata tilanne! Itsetehtyyn muovailuvahaan ohje täällä.


4. Piirtäminen, sormivärit, vesivärit. Mua vähän harmittaa, ettei meillä ole vesivärejä, koska niillä olisi niin kivaa päästä itsekin maalaamaan! En tiedä mikä kasvava villitys mulla nyt on kaiken taiteellisuuden kanssa, mutta olen haaveillut piiiitkästä aikaa maalaamisesta. Edellinen piirustuskin taitaa olla jostain viiden vuoden takaa, maalannut olen kai viimeksi lukiossa? No joka tapauksessa, vahakankaat kaapin perukoilta ja taiteilemaan!

Ryhmä hau -taidetta 

5. Pitäkää oma muskari! Jos et soita mitään soitinta niin ei se mitään, ottakaa vaikka kattila ja puulusikat ja laulakaa Hämä-hämähäkki, on ihan takuuvarma hitti. Meidän Liljan ehdoton lemppari on mun kitaralla säestämä Peppi pitkätossu ja ihan Youtubesta katsottu Muumihumppa, jota Liljaa pyytää sanomalla "Äiti kuunnellaanko hoppassoi" = Muumihumppa soi = hoppassoi. :D Ja hei! Iidan matkassa Iida pitää huomenna aamupäivällä klo 10 Instalive-muskarin päiväkoti-ikäisille, me ainakin osallistutaan!
6. Tehkää maja tyynyistä ja peitoista tai mistä nyt mieleen juolahtaakaan! Sano että se on salainen paikka, jonne saa ottaa mukaan kaikki nuket ja pehmolelut. 
7. Tämä voi olla itsestäänselvyys, tai sitten ei! Mutta lukekaa kirjoja<3 Meillä on kirjastosta kolmisen viikkoa sitten lainatut Pupu tupunat, siis joka ikinen Pupu tupuna -kirja mitä löydettiin. Täytyy varmaan hankkia omat jostain, nämä on meidän kaikkien lempparit. 
8. Leipokaa yhdessä jotakin. Me leivottiin eilen Liljan kanssa ihan vanhanajan pikkuleipiä. Lilja taisi nuolaista salaa voi-sokeritaikinaa, hän sai laittaa äidin (hieman liian suuren) essun päälle, Lilja lisäsi jauhot taikinaan ja oli hyvin ylpeä itsestään, ja lopuksi Lilja koristeli pari keksiä niin, että ensin nuolaisi ranskanpastillia ja sitten vasta laittoi sen keksin päälle. Ei se ole niin justiinsa. Olipa ihanaa saada oikein perinteinen keksipurkki täyteen! Tosin enää se ei kyllä niin täysi ole..


9. Ota lapsi mukaan kotitöihin. Tämä ei ehkä aikuiselle tunnu niin hohdokkaalta, mutta lapsi todennäköisesti viihtyy. Lapset rakastaa kun saa osallistua, tutkia, kysellä ja olla mukana. Liljan mielestä parasta on pyykkääminen, imurointi ja tiskikoneen tyhjennys. 
10. Kioski olohuoneeseen! Jos kotoa löytyy leikkikeittiö, pistäkää jäätelökioski pystyyn. Toinen myy ja toinen ostaa, ja sitten voidaan pitää vielä teekutsut kun jätskitkin jo löytyy. Meillä pyörii täällä mun virkkaamia eri värisiä palloja, joilla Lilja leikkii näitä jätskileikkejään – laittaa niitä kuppiin ja tarjoilee. Palloja on helppo virkata: tee taikaympyrään (onko se sen suomenkielinen nimitys?) vaikka neljä kiinteää silmukkaa, vedä ympyrä kireäksi. Tee jokaiseen silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa = lisäys. Sitten lisäys, 1 ks, toista koko kerros. Sitten lisäys, 2 ks, toista kerros. Lisäys, 3 ks, toista. jne. Riippuen miten ison pallon haluat! Tee muutama rivi välissä, jossa virkkaat kaikki kiinteät silmukat ja aloita kavennukset. Eli samalla tavalla muuten kuin alussa, mutta lisäyksen sijaan virkkaat kaksi kiinteää silmukkaa yhteen = kavennus.

Aika helpolla pääsee vielä kun vertaa siihen, että pitäisi pitää kotikoulua lapselle. Siinä vasta homma onkin, etenkin jos on isompien lasten lisäksi näitä pienempiä taaperoita odottamassa kivaa tekemistä into piukassa. Olen seuraillut ihaillen heidän arkea, jotka pitävät lapselle kotikoulua – siinä pitää tosissaan olla toimivat rutiinit, joustava mieli ja oikea asenne. Kyllä me tästä selvitään.

Mukavia kotipäiviä!

Ei kommentteja