Kesäinen vohvelikakku

Sinne se viikonloppu taas katosi! Harmillisesti lämpimät säät loppuivat kuin seinään juuri sinä päivänä, kun pitkä viikonloppuvapaani alkoi, mutta sepä ei paljoa haitannut. Vapaa on aina vapaa, satoi tai paistoi. Suomen kesässä on sitä jotakin, eikä sadepäivät tunnu yhtään samalta kuin vaikka marraskuussa. Lisäksi on ihana tunne kun tietää että kesä todellisuudessa on vasta edessä päin, vaikka hetkeksi saatiinkin pieni maistiainen miltä ne helteet tuntuivatkaan.

Kesäloman jälkeen tuntui, että olin kaksi viikkoa putkeen töissä. Olin siis toissa viikolla vain sunnuntaina vapaalla, ja viime viikolla viikonloppu alkoi onneksi jo torstain työpäivän jälkeen. Olin niin vapaapäivän tarpeessa! Töissä alkoi keskittyminen herpaantua ja puhuin asiakkaille mitä sattui. Vapaa oli ihana aloittaa perinteisesti viikkosiivouksella lakanoiden vaihtoineen päivineen. Mikään ei ole parempaa kuin sujahtaa puhtaisiin lakanoihin rättiväsyneenä! Perjantaina kävelin kauppaan muutaman kilometrin matkan, ja takaisin päin tullessa meni ehkä kaksi kertaa sen verran mitä menomatkassa meni. Vatsaan sattui, lantio oli tulessa (liitoskivut?) ja tuntui siltä että meinaa tulla harjoitussupistus jatkuvasti. SELVÄ, kiitos kroppa, aion ottaa rennommin tästä eteenpäin. Lauantaina olin tytön kanssa kahdestaan koko päivän, kun mies kävi tekemässä viimeisen koulujuttunsa, nyt on kaikki tehty ja palautettu! Mikä helpotus itsellenikin, sillä tuntuu että lähes kaikki perheen yhteinen aika on kulunut vain tuohon oppariin. Nyt tulevana viikonloppuna aiotaan tehdä jotain kivaa ja vähän juhlistaa opparin valmistumista. No, tämän jälkeen mies katosi hieman juhlimaan ja palasi vasta myöhään illalla kotiin. Ei siinä mitään, oli juhlansa todellakin ansainnut, mutta ai jestas oli raskasta olla aamusta iltaan energisen taaperon kanssa kahdestaan kotona! Edellisen päivän muutaman kilsan maraton tuntui kropassa, enkä olisi millään jaksanut nostaa tyttöä. Uskoisin että loppuraskaudesta musta ei paljoa tytön hoitajaksi enää ole, tai en ainakaan yksin voi hänen kanssa olla kauaa.

Sunnuntai oli jo parempi päivä, ja ajattelin pitkästä aikaa leipoa jotakin hyvää. Päädyin tällä kertaa kokeilemaan vohvelikakkua. Käytännössä siis paistetaan vohvelit, vatkataan kerma ja lisätään joukkoon vaniljarahka, marjoja päälle ja valmis! Yksinkertaista, helppoa ja hyvää – niin kuin kesäruoka muutenkin.

Vielä kun ilmat lämpenisivät, voisi kattaa kakut ja kahvit ulos. Tällä kertaa siirryttiin kuitenkin sisätiloihin syömään, sillä parvekkeella oli aika koleaa. Ulkona kesä hieman vitkuttelee, mutta sisällä ollaan jo kunnon kesätunnelmissa!

kesakakkukesakakkukesakakku
kesakakku
syringaivulgaris


Vohvelitaikina (ohje täältä)


2 kananmunaa
4 dl maitoa
2 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
1 rkl sokeria
0,5 tl kardemummaa
50 g voita

1 dl kuohukermaa
1 prk (200g) vaniljarahkaa
tuoreita marjoja

Vatkaa kananmunien rakenne rikki ja lisää maito joukkoon. Sekoita keskenään kuivat aineet kardemummaa lukuunottamatta ja lisää joukkoon. Sulata voi yhdessä kardemumman kanssa (lämpö voimistaa kardemumman makua). Lisää voi hieman jäähtyneenä taikinaan.

Vatkaa kermavaahto ja sekoita vaniljarahkan kanssa.

Kokoa vohveleista, täytteestä ja marjoista kakku.

Tämä katosi hetkessä parempiin suihin! Tyttö söi kaikki loput pensasmustikat ja suuren osan mansikoista, minä ja mies tuhottiin vohvelipino lähes kokonaan yhden illan aikana, kröhöm. "Kakku" sopisi hyvin esimerkiksi juhannukseen tai ihan muuten vain kesäpäivää kaunistamaan.

kesakakku


Ei kommentteja