Omituisimmat raskaushimot top 5



Viikonloppua!

Hui mitä vauhtia vilahtelee viikot ohi – taas on jo viikonloppu? Viime aikoina olen järjestellyt kotia (uusi astiakaappi, jaksetaan miehen kanssa ihastella sitä edelleenkin joka päivä!), leiponut ja kokkaillut, katsonut Viaplaysta sarjaa monta jaksoa putkeen (jotain mitä en ole ehtinyt tehdä kuukausiin) ja elänyt yleisesti ottaen aika leppoisaa arkea. Meillä on käynyt paljon vieraita kahvittelemassa, eikä loppua näy. Ensi viikolla olisi tarkoitus käydä moikkaamassa yhtä uutta ystävää, jonka kanssa tutustuttiin Instagramin kautta. Heille on syntynyt vähän aikaa sitten pieni tyttövauva, ja luulen että Liljakin olisi aivan riemuissaan tästä visiitistä. Muutaman viime kuukauden Lilja on aina saanut sen luokan voi miten pieni vauva! -hepulin vauvan nähdessään, että oikein sydäntä lämmittää kun näkee välähdyksen tulevasta. Toki on eri asia kyläillä kuin se, että se pieni vauva pysyvästi hengailee meillä ja kun Liljan tajuntaan iskostuu, ettei vauva ole menossa minnekään. Mutta sen näkee sitten miten kaikki järjestyy, toivottavasti hyvin.

Tänään miehen oli tarkoitus olla tehokas ja puuhata vaikka mitä, mutta jo aamu kertoi miten päivä tulee menemään. Unohdettiin kellot ja menemiset ja suunnitelmat, kun uni tuntui maistuvan kummallekin tavallista pidempään, vaikka Lilja jo heräili pirteänä ennen kahdeksaa. Telkkarista tuli Muumit, ja hän katseli niitä sillä aikaa kun me torkuttiin vielä miehen kanssa lähekkäin – tai siis niin lähekkäin kun tämän plussapallon kanssa on mahdollista! Alkaa olla jo sellainen olo, että on vitsi puhua musta yhtenä ihmisenä. Korjaan siis aiempaa lausettani, minä, mies ja vauva nukuttiin aamulla hieman pidempään. Keiteltiin aamukahvit ja todettiin ettei ole kiire minnekään. Lilja nukahti parissa minuutissa päiväunille ja nukkui kuin tukki muutaman tunnin, jolloin saatiin rauhassa viettää olohuonetreffejä ja puuhailla omiamme. Iltapäivällä intouduttiin siivoamaan varastoa, ja saatiinkin kaikki siellä olleet tavarat käytyä läpi, hyvä me! Kävin kaupassa, koska mies lupasin tehdä kotitekoisia hampurilaisia. Syömisen jälkeen menin sohvalle pötköttelemään ja mies lähti Liljan kanssa vielä ulkoilemaan. Lilja kertoi heidän olleen retkellä, sillä päiväkodissa luontoretket ovat jokaviikkoinen tapahtuma, joista Lilja on aina aivan haltioissaan. Ihanaa että kohta voidaan retkeillä koko perhe, nyt toistaiseksi äiti ei ole aivan retkikunnossa. Uni maistui pikkutytölle varhain, ja me napsautettiin sauna päälle. Sauna kynttilänvalossa (kyllä!) ja pala eilistä juustokakkua. Täydellinen lauantai! Katsotaan vaan niin ensi yönä synnytys alkaa, kun olen niin rentoutunut ja jotenkin vaan niin onnellinen siitä miltä kaikki tuntuu nyt. Pieniä hetkiä elämästä.

Tänään jälleen kerran porkkanaa rouskutellessani tulin ajatelleeksi, että täytyypä kirjata ylös näitä omituisia raskaushimoja, koska kohta en enää muista mitä kaikkia niitä oli! Liljaa odottaessa muistan, että ihan alkuraskaudesta himoitsin sitruunoita ja avokadoja, ja loppuraskaudessa kaikki sokerinen, mm. berliininmunkit, maistuivat tavallista paremmin. Mutta sellaisia selkeitä raskaushimoja ei oikein tuntunut olevan muuten. Tässä toisessa raskaudessa kaikki tuntemukset ja raskauskrempat on tuntuneet vahvistuneen, ja nyt todellakin tiedän mitä raskaushimoilla tarkoitetaan!

Mun pahimmat raskaushimot top 5:

1. Raaka porkkana. Siis miten käsittämättömän, älyttömän, mielettömän yms. hyvää voi olla PORKKANA! Ja nimenomaan raaka porkkana, ei keitetty tai uunissa paistettu. Sellainen ihanan raikas porkkana, jota voi rouskutella. Se maku ja tuntemus ja joku siinä vaan on. On aivan pakko saada vähintään yksi porkkana päivässä, ja nyt tätä kirjoittaessakin herahtaa vesi kielelle ja pitää ehkä käydä hakemassa yksi jääkaapista. Mies varmaan kiittää, sillä hän kyllä tuossa yksi ilta mainitsi että onneksi toi joka iltainen rouskutus kohta loppuu. En voi kuvitella elämää ilman porkkanahimoa, ei se lopu!

Ps. Tällä himolla ei todellakaan ole mitään tekemistä terveellisyyden kanssa – se on vain puhdas sattuma että himotuksen kohde on terveellinen. En siis ole niitä ihmisiä, jotka sanoo "syön marjoja kun tekee mieli karkkia" ja väitä että se on sama asia. Jos tekee mieli karkkia, on syötävä karkkia. Kaikkine väri- ja lisäaineineen päivineen.


Siellä se syypää tähän porkkanahulluuteen edelleen majailee. Samana iltana, kuin kuva on otettu, olin ihan varma että synnytys käynnistyy. Olin ihan viittä vaille menossa jo pakkaamaan sairaalakassia, niinku for real. En ole edelleenkään pakannut sitä, vaikka ehkä pitäisi. Ja Liljalle myös, koska hän menee alakerran naapurille hoitoon sitten kun h-hetki koittaa.

Ps. Etsi kuvasta uninalle, jonka Lilja on varsin viekkaasti piilottanut tyynyjen väliin.

2. Suolatikut. Tässä raskaudessa olen myös tutustunut ilmiöön turvotus paljon lähemmin, eikä suolatikut varmastikaan auta asiaa. Mutta en siis vedä niitä pakettikaupalla, näissäkin on sama kuin porkkanoissa, ihan maun vuoksi on saatava rouskutella pari päivässä. Huom! Lidlin suolatikut on parhaimman makuisia.

3. Appelsiinimehu. Suuta kuivaa eikä päivä lähde käyntiin, jos en saa yhtä lasillista appelsiinimehua joka aamu. Se on vaan niiiiiiin hyvää! Parasta on Godmorgonin appelsiinimehu, mutta jostain kumman syystä sitä ei tunnu löytyvän muualta kuin Citymarketista, jossa me ei käydä niin usein kaupassa, nyyh :(

4. Maakellarin/parkkihallin/varaston tuoksu. Siis tää on aivan käsittämätön, ja oikeastaan sama oli ensimmäisessäkin raskaudessa. Meen aivan sekaisin jos tulee vastaan sellainen oikeanlainen maakellarin tuoksu jossakin, yleensä parkkihallissa. Mä en ymmärrä mikä tää homma on, mun ei siis todellakaan tee mieli a) syödä hiekkaa b) nuolla betoniseinää tai c) hörppiä bensaa, mutta tää maakellarin/kostean parkkihallin tuoksun nuuhkuttelu on mennyt ihan nextille levelille. Jos käydään kaupassa, jossa on parkkihalli, innostun salaa. En malta odottaa että päästään perille, jotta voin vetää keuhkot täyteen ihanan tuoksuista ilmaa. Aaaah, parasta. Efekti on täysin sama, kuin jos antaa kissanminttua kissalle. Meen aivan sekaisin!


Tyytyväinen ilmeeni kun pääsen haistelemaan parkkihallia. 

5. Pyykinpesuaineen/huuhteluaineen tuoksu. Vaikka jotkut hajut tai hajusteet käy nenään inhottavasti, ja tuntuu että hajuaisti on paljon herkempi joillekin tuoksuille, niin tässä ei taas ole mitään rajaa. More is more. Yritän pitää järjen kädessä pyykkiä pestessäni, enkä lotraa pesuaineilla, koska ympäristöystävällisyys ja hajusteiden kemikaalikuorma jne. Normaalisti en käytä huuhteluainetta juuri muuhun kuin lakanapyykkiin, mutta nyt on pakko lorauttaa ihan vähän joka koneellisen sekaan. Odotan että kone pyörii ja pääsen laittamaan pyykit kuivumaan! Taloyhtiössä on kyllä hyvä kuivausrumpu, jota normaalisti käytän usein, mutta nyt haluan ehdottomasti kuivata pyykit kotona. Koska se tuoksu. Mmmm.

Siinä mun omituisimmat (sekopäisimmät..) raskaushimot! Olisi hauskaa kuulla, mitä raskaushimoja sulla on ollut? Olen kuullut kyllä oudommistakin, just sen tyylisiä että dippailee nakkeja kaakaoon ja ottaa kulauksen omenamehua sinapilla höystettynä. Ei ehkä just tollaista yhdistelmää, mutta ei kaukana kuitenkaan. Nyt saa paljastaa oudoimmat raskaushimotukset! :D

Porkkanaisin terveisin,

Essi

Translation: All you need is carrots.

2 kommenttia

  1. Eikä!!! Siis jollakin muullakin on tää maakellarin haju :DD rakastan sitä hajua ja nytkin tekisi mieli mennä johonkin missä sitä saisi haistella :D kuinka kummallista..
    Toinen on Hammastahna. Nimenomaan piparmintun makuinen.
    Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis ai että, mäkin voisin asua maakellarissa just nyt! Saisko sitä tuoksua purkitettua jotenkin? Ehkä paras tuoksu ikinä oli joskus pienenä kun asuttiin kerrostalossa, jossa oli kylmä kellari. Siellä säilytettiin perunoita, hilloja ja itsetehtyä mehua. Se oli niin hyväntuoksuinen paikka, että kävin siellä monesti ihan vain yksinäni nuuhkuttelemassa. Ja huom, olin silloin alle 10-vuotias! :D

      Poista