Ystävyydestä

Helmin ystävänpäivälook. Liljan oli tarkoitus tulla myös kuvaan, mutta se ei tytölle käynyt. Tänään on ollut Liljalla aika temperamenttinen päivä kaiken kaikkiaan... 


En tiedä mitä olisin ja missä olisin ilman mun ystäviä! Tänään olen ollut kiitollinen heistä kaikista; olen ikävöinyt ystävääni, joka asuu maailman toisella puolen ja saa tsemppiviesteillään mut itkemään ikävästä, olen ajatellut heitä jotka asuvat toisessa kaupungissa mutta keiden kanssa laitamme viestiä päivittäin tai vähintään kerran kuukaudessa, olen ollut iloinen niistä ystävistä, joihin olen tutustunut vasta vähän aikaa sitten. Uusien ystävien löytäminen aikuisiällä ei välttämättä ole kovin helppoa, mutta siitäkin huolimatta olen ystävystynyt useamman ihanan naisen kanssa ihan viime aikoina!

Parhaimpiin ystäviini kuuluu tietysti myös mieheni, mutta minusta ystävänpäivä kuuluu enemmän ystäville! Puolisoille on olemassa niin monta päivää jota juhlistaa, että minusta tämän päivän voisi omistaa ihan vain ystävyydelle. <3 

Ystävyyttä on se, kun toinen jaksaa kuunnella, tukea ja kannustaa silloin kun surettaa tai huolettaa, iloitsee silloin kun menee hyvin eikä karkaa tai jätä yksin silloin kun elämä on kriisissä. Tosiystävät ovat pysyneet matkassa mukana kaikissa elämän käänteissä, eikä esimerkiksi se, että minusta on tullut äiti ole karkottanut heitä pois.

Ystävä osaa sanoa suoraan silloin kun on sen paikka, eikä ystävyys kaadu siihen että puhutaan asioista sellaisina kuin ne ovat. Ystävälle ei tarvitse esittää mitään, ystävän kanssa ei kilpailla ja ystävä ymmärtää ettei toisen onni ole itseltä pois. Ystävälle haluaa kaikkea hyvää, heitä auttaa tilanteessa kuin tilanteessa ja heille on aina aikaa. 

Toivoisin, että ehtisin nähdä ystäviäni useammin ja tehdä kaikkea kivaa. Yllättää jotenkin, lähettää kukkalähetyksiä ja lahjoja, mennä äitiystävän kotiin ja sanoa, että sä lähdet nyt hotelliin hierontaan ja nukkumaan hyvät yöunet, mutta kun itselläkin on kaksi lasta ja omatkin kädet täynnä. Toivottavasti ystäväni ymmärtävät, että vaikka nyt olen aika ylityöllistetty kahden pienen lapsen kanssa, kyllä se tästä kuitenkin jossain kohtaa helpottaa. Arvostan ihan hirveästi ystäviäni ja ajattelen heitä usein. Tuntuu että tässä elämäntilanteessa ehkä otan enemmän kuin annan, mutta lupaan että tulevaisuudessa annan takaisin kaiken sen mihin en nyt ole pystynyt.

Kiitos ystävät että olette tässä, olette hurjan tärkeitä. Hyvää ystävänpäivää kaikille! <3

Ei kommentteja