Hei ja mukavaa maanantai-iltaa!
Täällä on takanapäin kiva viikonloppu, johon on mahtunut paljon yhdessäoloa, hyvää ruokaa ja hyvät yöunet. Miten voikaan olotilaan vaikuttaa niin kokonaisvaltaisesti kun muutamana yönä saa nukkua oikein kunnon yhdeksän tunnin yöunet ilman keskeytyksiä. Hyvä ystäväni kävi päiväreissulla Tampereella perjantaina, jolloin käytiin lounaalla sushilla, kahvilla missäs muualla kuin Pyynikin munkkikahvilassa, ja lisäksi hengailtiin meillä ja katsottiin Neljät Häät. Ehkä vähän alkoi häät jännittää itse kutakin, kun sekä minä että ystäväni mennään tänä vuonna naimisiin. Musta ei ainakaan tule sit tuollaista bridezillaa!, sanoin ystävälleni. Katsotaan sitten tarkemmin joskus viiden kuukauden päästä mikä meininki täällä on, heh.
Täällä on takanapäin kiva viikonloppu, johon on mahtunut paljon yhdessäoloa, hyvää ruokaa ja hyvät yöunet. Miten voikaan olotilaan vaikuttaa niin kokonaisvaltaisesti kun muutamana yönä saa nukkua oikein kunnon yhdeksän tunnin yöunet ilman keskeytyksiä. Hyvä ystäväni kävi päiväreissulla Tampereella perjantaina, jolloin käytiin lounaalla sushilla, kahvilla missäs muualla kuin Pyynikin munkkikahvilassa, ja lisäksi hengailtiin meillä ja katsottiin Neljät Häät. Ehkä vähän alkoi häät jännittää itse kutakin, kun sekä minä että ystäväni mennään tänä vuonna naimisiin. Musta ei ainakaan tule sit tuollaista bridezillaa!, sanoin ystävälleni. Katsotaan sitten tarkemmin joskus viiden kuukauden päästä mikä meininki täällä on, heh.
Eilen nukuttiin pitkään, tehtiin jo perinteeksi muodostunut kunnon sunnuntaiaamupala ja siivottiin joulua pois. Iltapäivästä lähdettiin käymään Bauhausissa "ihan vain katsomassa" erilaisia lautoja ja lankkuja uutta ruokapöytää silmällä pitäen. Takaisin tultiin auto lastattuna lankunpätkillä ja muilla pöytätarvikkeilla!
Ollaan jo pitkään puhuttu, että tarvittaisiin uusi isompi ruokapöytä. Meidän entinen pöytä oli oikeasti tosi pieni, olin ostanut sen itselleni turkuaikoina silloiseen yksiöön. Silloin pöytä toimitti virkaansa paremmin kuin hyvin, mutta nykyiseen elämäntilanteeseen se ei sopinut, ei sitten millään. Olen unelmoinut itsetehdystä lankkupöydästä, ja onneksi mies on sellaista sorttia joka suostuu mun kaikenmaailman humputuksiin, niin tälläkin kerralla. Kun tultiin kotiin, aloin puuhata uunilohta ja salaattia, mies taas ryhtyi tuumasta toimeen ja siinä vajaassa parissa tunnissa tuosta noin vain kokosi meille uuden pöydän. Ja V A U, siitä tuli ihan superhieno!
Sain Instagramissa kyselyitä pöydästä ja pyynnön kirjoittaa ohjetta blogiinkin, joten tässä tulee!
Tee-se-itse lankkupöytä:
tarvitset:
- lankkuja
- tukipuita
- pöydän jalat
- puuvahaa
- maalisudin
- hiomapaperia
- puuruuveja
- puuliimaa
Pöydän rakentamisen vaikein osuus on päättää minkälaisen, minkä pituisen, paksuisen ja levyisen pöydän haluat. Ja minkä värisen, millaisilla jaloilla. Ihan varmaan sen takia projektin aloittaminen on viivästynyt, kun en ole osannut päättää. Lopulta päädyimme ihan luonnolliseen, värjäämättömään kuuseen.
Pöytä on koottu viidestä 20 x 200 cm liimapuulevystä/lankusta. Haluttiin päästä suhteellisen helpolla ja pärjätä ilman päivien hiomista tai hiomakoneen ostoa. Varmasti tosi upean lopputuloksen saisi kun hioisi omin kätösin raakapuusta lankut, mutta me ajateltiin että tämä on nyt tälläinen lapsiperheen helpotetumpi ratkaisu. Ja tosi kiva pöydästä tulikin!
Pohdittiin pitkään tehdäänkö pöytä neljästä vai viidestä lankusta. Neljällä lankulla leveys olisi ollut siis 80 cm, mutta onneksi päädyttiin tekemään 100 cm leveä pöytä. Nyt pöydän ääreen mahtuu helposti kuusi (tai kahdeksan, jos päihin lisää vielä tuolit) ruokailijaa ja keskelle tarjottavat. Välittömästi iski kauhea hinku kutsua kaverit kylään ja järjestää vaikka mitä illanistujaisia ja illallisia, kun kerrankin mahtuu kunnolla! Pöytä on siis 2 metriä pitkä, mutta ah, kyllä nyt mahtuu muuten hyasintit ja tuikkukupit pöytää koristamaan.
Itse pöydän kokoaminen oli aika yksinkertaista; laitettiin vain lankut vierekkäin, mitattiin hyvä kohta pöydän alapuolelle tulevalle kolmelle tukipuulle ja eikun ruuvaamaan. Tukipuut olivat 80-senttisiä, ja laitettiin ne pöydän päihin ja keskelle. Tai mies siis laittoi. Vähän liimaa väliin ja viidellä ruuvilla kiinni (yksi kutakin lankkua kohden.)
Pöydän jalat onkin sitten se seuraava pohdinnan aihe. Väliaikaisesti nostettiin pöytä Ikean metallisten tukkijalkojen päälle, jotka meiltä löytyivät jo ennestään. Loppujen lopuksi väliaikaisesta taisi tulla pysyvä ratkaisu, sillä mies vihdoin näki mikä mun visio on ollut kun nuo jalat olen ostanut pari kolme vuotta sitten. Kyllä, olen siitä asti miettinyt että pitäisi saada pöytä nikkaroitua. Mutta kun en minä sellaista olisi osannut tehdä, ja luulin ettei autoon mahdu mitään pitkiä lankkuja! Helposti mahtui, ja nyt vähän ihmetyttää että miksei me aikaisemmin jo aloitettu tätä projektia. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja nyt meillä on ihan uudestisyntynyt keittiö! Miten onnelliseksi ihminen voikaan tulla yhdestä pöydästä.
Pöydän reunat hiottiin kevyesti ja päälle levitettiin vaahtomuovisudilla yksi kerros väritöntä Osmo Colorin puuvahaa. Puuvaha tekee pinnasta vettä ja likaa hylkivän, mikä on tietenkin ihan must etenkin lapsiperheissä. Ei menisi viikkoakaan, kun pöydän pinnasta voisi lukea tytön kuluneen viikon ruokalistan, kröhöm. Aluksi kun vaha levitettiin, katsoin kauhulla miten kaunis vaalea kuusi muuttui kellertäväksi.. mutta kuivuttuaan väri palautui entiselleen. Purkissa luki, että kannattaisi vielä laittaa jotakin puuöljyä päälle, mikäli huonekalun tulee kestää kovaa kulutusta. Voi olla siis, että vielä sellaista pitää käydä hakemassa.
Hintaa pöydälle tuli noin 100 euroa, mutta ei mielestäni mikään paha, kun katsoo valmiiden lankkupöytien hintoja. Suhteellisesti kallein osuus pöydästä oli varmaan tuo puuvaha, jota ostettiin se isompi purkki, mutta olisi riittänyt vähemmänkin! Vielä edullisemmin pääsisi, jos ostaisi käsittelemätöntä lautaa eikä liimapuulevyjä, mutta me tosiaan mentiin tällä kertaa vähän helpomman kautta.
Hintaa pöydälle tuli noin 100 euroa, mutta ei mielestäni mikään paha, kun katsoo valmiiden lankkupöytien hintoja. Suhteellisesti kallein osuus pöydästä oli varmaan tuo puuvaha, jota ostettiin se isompi purkki, mutta olisi riittänyt vähemmänkin! Vielä edullisemmin pääsisi, jos ostaisi käsittelemätöntä lautaa eikä liimapuulevyjä, mutta me tosiaan mentiin tällä kertaa vähän helpomman kautta.
Mitäs pidätte? Itse olen aivan rakastunut meidän uuteen pöytään! Jos haluat kysyä jotain pöytään liittyen, saa laittaa kommenttia tai vaikka instadirectiä tulemaan :)
Moi,
VastaaPoistaKiitos tästä ideasta, tämä onkin ratkaisu meidän ongelmaan. Mistä löysitte nuo liimalevyt tuon kokoisina?
Upea pöytä! Kiitos mahtavasta ideasta ja blogista 😊 Miten pöytä on kestänyt lapsiperheen käyttöä?
VastaaPoista