Featured Slider

Parhaat vappumunkit

Se olisi jo vappuaatto! Tämä vappu on, niin kuin elämä viime aikoina muutenkin, aika poikkeuksellinen. Hassua viettää vappua kotiin sulkeutuneena, kun miellän vapun nimenomaan sellaiseksi juhlaksi, jolloin on hauskaa lähteä kaupungille ja nähdä paljon ihmisiä. Mutta menee tämä näinkin, perheen kesken.

Viime vapusta muistan sen, että nukahdin klo 15 sen jälkeen, kun oltiin käyty kaupungilla pyörimässä ja osallistuttu Tallipihan vappujuhlaan. Raskausmaha painoi ja väsymys oli kova. Alkoi juuri sataa kun lähdettiin kotiin, ja taisin torkahtaa lämpimään autoon heti kun pääsin istumaan. Muistan hypistelleeni hamam-pyyhkeitä Tallipihan eräässä pikkuputiikissa tulevaa etelänlomaa silmällä pitäen, mutta ajattelin että ostan sellaiset sitten lomakohteesta paikan päältä. Lähdimme reissuun vapun jälkeen, ja silloin Suomessa satoi jäätävää tihkua tai räntää ja oli todella hyinen ilma. Kreetalla sen sijaan oli +20 ja aivan ihana alkukesän sää. Tuntuu juuri nyt niin kaukaiselta ajatukselta tässä maailmantilassa! Vaikka yleisesti ottaen rakastan kotimaanmatkailua, niin kyllä kieltämättä haikailen myös ulkomaanreissun perään. Taidetaan kyllä varata joku matka sitten kun sen aika on, sitten kun matkustaminen on taas turvallista.

Mutta niihin munkkeihin! Viime vappuna ostettiin munkit kaupasta, toissa vappuna tein donitseja uunissa donitsipellillä. Tänä vappuna päätin, että nyt kokeilen vihdoin paistaa munkit itse ihan perinteisellä tavalla. Uskaltauduin eilen ostoksille, ja hankin digitaalisen paistomittarin, reikäkauhan ja muut munkkitarvikkeet. Opiskelin munkinpaistoa Annin uunissa -blogista, ja päätin noudattaa prikulleen Annin vinkkejä onnistuneisiin vappumunkkeihin. Ja kyllä kannatti! Munkeista tuli näillä ohjeilla aivan superhyviä, meheviä, juuri oikean värisiä ja makuisia. Plussaa on se, ettei öljy syttynyt palamaan eikä keittiökään räjähtänyt, niin kuin pelkäsin. Kattilankansi ja sammutuspeite oli koko ajan lähettyvillä, ja harkitsin jopa suojalasien käyttöä. :D En onneksi tarvinnut niistä mitään, mutta erityisvarovainen kannattaa kuuman öljyn kanssa olla.

Ohje on suoraan täältä Annin uunissa blogista, ja täytyy muuten sanoa, että jäin haltioituneena katsomaan kaikkia muitakin reseptejä ja erityisesti blogin kuvia! Käykää katsomassa blogista hyvä ohjevideo ja muut vinkit munkkien paistamiseen.



Vappumunkit Annin tapaan


2,5 dl maitoa
25 g hiivaa
1 dl sokeria
1 tl kardemummaa
0,5 tl suolaa
noin 6,5 dl vehnäjauhoja
50 g huoneenlämpöistä voita

1 litra rypsiöljyä

2 dl sokeria

Ota voi lämpenemään hyvissä ajoin ennen taikinan valmistusta. 
Liota hiiva kädenlämpöiseen maitoon, ja lisää joukkoon sokeri, kardemumma ja suola. Lisää jauhot hiljalleen taikinaan, lisää voi vaivaamisen loppupuolella. Vaivaa taikinaa yleiskoneessa tai käsin noin 10 minuuttia.

Meillä ei ole vielä yleiskonetta, sillä olen vältellyt sen ostoa, jotta meille olisi jotain häälahjaideoita vielä jäljellä. Tiedän että sukulaisissa on varmasti sellaisia, jotka haluavat antaa lahjaksi jotain konkreettista eikä vain siirtää rahaa tilille. (Katsotaan nyt edes tuleeko häitä vielä kesäkuussa, vai pitääkö siirtää.) Vaivasin siis kiltisti käsin taikinaa kymmenen minuuttia (laitoin puhelimesta ajastuksen), ja laitoin taikinan liinan alle kohoamaan noin puoleksi tunniksi. Napsautin uunin miedolle lämmölle ja taikinakulhon liedelle, jotta taikina kohoaisi paremmin.

Kun taikina on kohonnut, leivo taikinasta pitkä pötkö ja jaa se noin 18 osaan. Mulla taisi tulla noin 15 palaa. Pyörittele paloista pullia ja anna kohota lämpimässä vielä 45 minuuttia. Paina pulliin sormella reikä ja pyörittele reikä isommaksi juuri ennen kuin aloitat paistamisen.

Lämmitä öljy paksupohjaisessa isossa kattilassa 175-180 asteiseksi. Pidä kattilankansi lähellä ja seuraa digitaalisella lämpömittarilla tarkkaan öljyn lämpötilaa, se nousee nopeasti liian korkeaksi! Tämän kanssa sai kyllä jatkuvasti olla tarkkana ja venkslata lieden lämpöä ja kattilaa pois ja takaisin liedelle.

Nosta reikäkauhalla kerrallaan 2-3 munkkia kattilaan ja paista 1-2 minuuttia per puoli. Tähänkin käytin puhelimen ajastinta, etten käräytä munkkeja. Paiston jälkeen pyörittelin munkit sokerissa ja valmis! Sokeriin voi lisätä erilaisia makuja vaihtelun vuoksi, katso vinkit Annin blogista. Itse tein ihan perinteisiä sokerimunkkeja, ilman mitään extraa.

Mutta hyvät ekat munkit siis tuli! Kello onkin jo sen verran, että voisi välipalaksi keittää vaikka teen ja napata kaveriksi yhden munkin..

HERKULLISTA V A P P U A!

Kevättä puutarhassa

Niin vain sujahti sekin viikonloppu ohi. Täällä on kovasti puuhattu kotia ja pihaa keväkuntoon (vai kesäkuntoon?) ja intoa olisi laittaa kaikkea jos vain aikaa, rahaa ja energiaa olisi rajattomasti, mutta kun ei ole. :D Hyvä se on välillä pysähtyä, ottaa kuppi kuumaa ja istua alas ihailemaan työnsä tuloksia (eli nyt).

Viikonloppuna saatiin miehen kanssa yhteisvoimin maalattua keittiönkaapit, jotka ennen olivat sellaiset kellertävät, likaisen näköiset ja kuluneet. Nyt niissä on valkoinen raikas maalipinta, sekä uudet vetimet! Kyllä on elämä vuosien varrella muuttunut kun perjantai-illan kohokohta on yksi siideri ja uudet vetimet keittiössä. Keittiön to do -listalla on löytää vielä vanha valkoinen patakaappi valkoisten seinähyllyjen kanssa samalle seinustalle, juuttimatto keittiönpäydän alle, kattolampun metsästys ja ikkunakarmien maalauksen viimeistely. Sen jälkeen voikin keskittyä kesän tullen enemmän siihen leipomispuoleen. Keittiöstä tulossa myös parempaa kuvaa kun kaikki on saatu paikalleen!

Nyt ei lunta enää ole talon edustalla toisin kuin viime viikolla, jolloin luonto ei osannut päättä onko talvi vai edetäänkö kevääseen. Kevät keikkuen tulevi ja niin edelleen!


Mun instaseuraajat oli ilokseni ihan yhtä vihkiytyneitä vetimien rakastajia kuin mäkin, nää sai suursuosion!

Viikonlopun vohveliaamupala

Samalla höyryllä maalattiin myös Helmin syöttötuoli, joka on siis Liljan vanha. Tuoliin oli pinttynyt ties mitä jugurtista bolognese-kastikkeeseen, ja kunnon jynssäyksen ja hionnan jälkeen tuoli maalattiin Tikkurilan kalustemaalilla pariin otteeseen ja nyt tuoli on kuin uusi. Keskeneräisenä odottaa vielä ompeluaan uusi päällinen tuolin pehmusteeseen, siitä kuvaa sitten myöhemmin! Nyt on pienellä Helmiläisellä hieno uusi syöttötuoli.

viikonloppukimppu ja "uusi" syöttötuoli pilkottaa taustalla

Eilen käytiin sitten terassin pesun kimppuun, ja se olikin aikamoinen homma se. Talon edelliset asukkaat eivät siivonneet varmaan koskaan, tai siltä talon jotkut kolkat ovat vähän näyttäneet. Terassia ei oltu pesty kai ikinä, tai epäilen hyvin vahvasti että terassilaudat menisivät tuon näköisiksi yhden talven aikana. Vesi muuttui tummaksi harmaaksi liejuksi ihan parin pyyhkäisyn jälkeen, yök. Vettä sai olla jatkuvasti vaihtamassa ja kantamassa, ja mietin jo hetken että revitäänkö vaan koko terassi polttopuiksi ja pistetään uusi tilalle. Mutta ehkä nyt mennään täällä ja säästetään sekin aika ja vaiva vaikka hääkoristeiden nikkarointiin. Nyt terassi on kuitenkin kertaalleen pesty, ja ehkä vielä voisi toisen kerran tehdä sellaisen viimeistelyjynssäyksen. Sen jälkeen on vuorossa terassin öljyäminen, ja taisin eilen ennen nukahtamista pähkäillä niinkin tärkeää kysymystä, kuin musta, harmaa vai ruskea? Musta voisi näyttää aika kivalta punaista tupaa vasten. Katsotaan! Sitten kun öljyt on levitetty on aika kantaa terassikalusteet piha-aitasta esiin ja pistää kahvit tippumaan. Ai että! Pihan suhteen on ideoita tuhat ja yksi, mutta jos nyt saisi nämä perusjutut ensin hoidettua alta pois. Perusjuttuihin sisältyy myös keinun asentaminen pihalle, minkä jälkeen Liljaa ei varmaan saa sisälle enää ollenkaan. Tilaukseen on laitettu neidille myös pikku potkupyörä, mikä sekin jo yksinään on Liljalle varmasti sellainen juttu, ettei mikään ukkosmyrskyä vähäisempi saa häntä pysymään sisällä. Tai sitten pyörä raahataan sisälle...

Vieläkin tosi rujon näköinen terassi, mutta kyllä siitä hyvä tulee!


Sellaiset lyhyet maanantaimoikat, nyt Helmi heräsi päiväunilta!