Maailman paras sämpyläresepti

Miten ihana aurinkoinen sunnuntai tänään on ollut! Eilen saatiin herätä harmauteen, ja olinkin päivän töissä, mutta sopivasti vapaapäivän kunniaksi tänään herätessä aurinko jo pilkisteli verhojen takaa. Oltiin varattu perhekuvaus aamupäiväksi, joten kotona kävi kova kuhina kun kaikki sinkoili silitysraudan, kylppärin ja vaatehuoneen väliä. Tai tyttö lähinnä tepasteli perässä ihmettelemässä mitä ne äiti ja iskä oikein puunaa itseään! Ehdittiin kuitenkin lähteä aikataulussa eikä tullut edes kiire. Kuvaukset oli erittäin onnistuneet enkä malttaisi odottaa lopputulosta. Laitan kuvia tänne blogiinkin ja kerron sitten lisää!

Kuvauksen jälkeen lähdettiin käymään kaupungilla ja haettiin miehelle uudet kevätkengät ja mulle aurinkolasit. Vanhat alkoivat olla aika kulahtaneet, ja kerrankin löysin oikeasti hyvin istuvat lasit, joten ei paljoa tarvinnut harkita otanko vai enkö. Shoppailun jälkeen tytön nukkuessa rattaissa päiväuniaan suunnattiin Siilinkarille kahville miehen kanssa. Oli ihanaa saada rauhassa juoda kahvia, syödä leivät ja jälkiruoaksi vielä kakkupala puoliksi. Ja tietenkin jutella ilman keskeytyksiä! Niitä hetkiä kun on niin harvassa. Tuntui että kummatkin virkistyttiin ihan silmissä, ja mies sanoi että on kuin uudestisyntynyt olo. Hyvillä mielin tästä taas seuraavaan viikkoon ja arkeen!

Mutta sitten tuohon vaatimattomaan ja nöyrään postauksen otsikkoon, eli siihen sämpyläreseptiin. Kysyin perjantai-illalla Instagramin puolella kiinnostaako resepti, kun hehkutin vastaleivottuja sämpylöitäni maailman parhaiksi. Gallupin perusteella kiinnostuneita oli niin monia, että katsoin parhaaksi jakaa reseptin täällä! 

Tiedättekö sen fiiliksen, kun kaapissa on vain kuivahtanutta ruisleipää mutta mieli halajaisi jotain uunituoretta vaaleaa leipää? Mulle ainakin iskee se tietyin väliajoin, mutta viimeiset kolme kertaa kun olen leiponut sämpylöitä (tai yrittänyt leipoa), olen epäonnistunut komeasti. Viime kerralla taikina ei jostain syystä noussut ollenkaan ja koko taikina lensi roskiin. Kaksi sitä edeltävää kertaa sämpylät ovat jääneet liian kiinteiksi ja koviksi. Mutta nyt löysin sellaisen reseptin, johon aion tästedes palata ja toivottavasti saan sillä taiottua vielä monet kerrat tuoreet sämpylät aamu- tai iltapalapöytään. Löysin reseptin Ruususuu & huvikumpu -blogista, mutta alunperin resepti on täältä. Tällä reseptillä sämpylöistä tuli älyttömän hyvän makuisia, ne olivat pehmeitä ja kuohkeita sisältä mutta kuori oli kuitenkin kivan rapea.





Ainekset


5 dl kädenlämpöistä vettä
1 dl maitoa
25 g hiivaa
2 tl suolaa
1 rkl hunajaa
12 1/2 dl vehnäjauhoja

Tee näin


1. Mittaa vesi ja maito astiaan. Murenna hiiva toiseen kulhoon ja lisää suola ja hunaja. Kaada sekaan vähän maitovettä. Sekoita puuhaarukalla, kaada loppu vesimaito joukkoon ja sekoita taikinaan jauhot muutamassa erässä.

2. Vaivaa löysäksi leipätaikinaksi. Taikina on siinä vaiheessa hyvää, kun se jotakuinkin irtoaa kulhon reunoista ja käsistä muttei ihan. Ripottele taikinan päälle noin 2 rkl vehnäjauhoja. Peitä kulho pyyhkeellä ja anna nousta vedottomassa paikassa 1-1 1/2 tuntia.

3. Kuumenna uuni 240-250 asteeseen. Peitä kaksi uunipeltiä leivinpaperilla.

4. Ripottele 1/2 -1 dl vehnäjauhoja leivinpöydälle ja kumoa taikina varovasti pöydälle. Taikinaa ei enää tässä kohdassa vaivata, vaan ilmakuplat saavat jäädä taikinaan. 

5. Ripottele vielä pari ruokalusikallista vehnäjauhoja taikinan päälle ja taputtele taikinaa vähän kädellä.

6. Leikkaa taikina metallilastalla 5-6 suikaleeksi ja suikaleet vielä 2-3 osaan. Nosta sämpylät pellille.

7. Paista sämpylöitä uunissa pelti kerrallaan noin 20 minuuttia. 

8. Anna sämpylöiden jäähtyä ilman peitettä, jotta kuoresta tulee rapea.


Ohjeesta sen verran, että käytin ensinnäkin kuivahiivaa, sillä leipähimon iskiessä kaapista ei muuta löytynyt. Laitoin sitä vähän alle pussillisen, ehkä noin 9 g. Hunajaa tursotin taikinaan aika vapaalla kädellä, kun en sitä jaksanut niin tarkkaan mittailla. Leikkasin taikinan vain neljään osaan ja suikaleet vielä kolmeen osaan. Meidän uuni tuntui olevan aika tujakka tuon lämmön kanssa, sillä 230-240 astetta tuntui olevan jo hieman liikaa, ja sämpylöiden tarvitsi olla uunissa hädin tuskin vartti! Alkoi kuori näyttää jo sen verran rapealta että 20 minuuttia olisi ollut aivan liian pitkä aika. 

Sämpylöitä tuli tällä ohjeella muutama leipäpussillinen, joista nyt on enää rippeet jäljellä. Sämpylät maistuivat myös perheen pienimmälle, joka leipää iltapalalla mutustaessaan nukahti pöytään – ensimmäistä kertaa ikinä! Onneksi tästä on muistona iskän kuvaama viiden minuutin video, jolla tyttö nuokkuu ja äiti yrittää olla nauramatta vieressä. Nostin Liljan syliin, kannoin omaan sänkyyn ja sinne hän kellahti erittäin tyytyväisenä masu täynnä nukkumaan. Tytön nukuttaminen ei yleensä ole mikään viiden minuutin homma, ja olikin ihan ihmeellistä miten helposti tällä kertaa saatiin hänet nukkumaan. Näitä sämpylöitä tehdään totisesti toistekin! :D

2 kommenttia

  1. Tämä ohje menee kyllä testiin, kiitos !innolla odotan teidän kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kokeilla! Mikään aikaisempi resepti ei ole toiminut näin hyvin, aina on ollut sellasia kiinteitä känttyjä mun sämpylät :'D Mäkään en malttais odottaa, muutama viikko pitäis jaksaa 8D

      Poista