Lämmin punajuurisalaatti

Pienempänä inhosin punajuuria. Tarhassa muistan istuneeni ruokapöydässä viimeisenä, koska en suostunut syömään säilöttyjä punajuuriviipaleita. 

Tämän tarhassa kokemani kamalan vääryyden seurauksena en ollut vuosiin edes maistanut tuota paholaisen juurikasta, kunnes tässä alkusyksystä päätin heittäytyä villiksi ja ihan kokeilumielessä lykätä uuniin pari punajuurta porkkanoiden kaveriksi.


Kannatti kokeilla, siitä syntyi ihana syksyinen lämmin salaatti!


Tarvitset:


2 punajuurta
salaattia (rucolaa, pinaattia tms.)
auringonkukansiemeniä
fetaa (tai jotain muuta suolaista juustoa, esim. halloumia)
2 kypsää luumua (tai esim. päärynä sopisi myös)
laadukasta oliiviöljyä
balsamicoa
seesamiöljyä
hunajaa
timjamin oksia
suolaa

pippuria

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Kuori punajuuret juoksevan veden alla, niin vältyt roiskeilta kaakeleissa, valkoisessa t-paidassa jne. (kokeiltu on). Pilko juuret melko pieniksi paloiksi, jotta ne kypsyvät nopeammin ja tasaisemmin uunissa. Laita punajuuret uuninkestävään vuokaan ja lorauta päälle oliiviöljyä ja hunajaa, rouhi pippuria ja suolaa myllystä, napsi päälle muutama timjaminoksa ja laita vuoka uuniin noin puoleksi tunniksi (kokeile välillä ovatko pehmenneet.)


Paahda kuivalla pannulla auringonkukansiemeniä muutama minuutti, huomaat tuoksusta kun ne ovat valmiita. Sekoita lautaselle esimerkiksi salaattia ja rucolaa, pilko päälle fetaa, lisää paahdetut auringonkukansiemenet sekä lämpimät punajuuret ja pilko luumut. Kruunaa annos lorauksella balsamicoa ja seesamiöljyä.


Tarjoile rapean patongin kanssa ja nauti!




Ps. Myöskään lasillinen punaviiniä ei olisi yhtään hullumpi idea.

punajuurisalaatti
punajuurisalaatti
punajuurisalaatti

Syksyinen sunnuntai

Heräsin tänään keittiöstä kantautuvaan kolisteluun, ihana tapa herätä. Kun oikein höristin korviani, kuulin myös mutteripannussa pulputtavan kahvin äänen. Käänsin vielä hetkeksi kylkeä ja sieltä se mies tulikin iloisesti ilmoittamaan "aamupalalle!!" ja vetämään peiton pois mun päältä että varmasti tulisi asian tärkeys selväksi, tuli se. Meillä ei kovin usein ole aikaa syödä yhdessä aamupalaa, joten oli ihanaa kun toinen oli nähnyt vaivaa ja laittanut kaiken valmiiksi, pus.

Aamupalan jälkeen selailin netistä takkivalikoimaa, taas. Ulkona on aikas kylmä tuuli, eikä tuota mun syystakkia voi edes kutsua kunnon takiksi, se on sellainen kauhtunut kankaanpala lähinnä. Löysin Mangon valikoimista edullisen kevytuntuvatakin, ehkä sillä pärjää hetken. Tähän väliin voisin ihmetellä sitä, että mihin kaikki villakangastakit ovat kadonneet? Ja tarkoitan siis villakangastakkeja, jotka oikeasti olisivat sitä villaa. Suurimmassa osassa takkeja on hädin tuskin puolet villaa, ei sellainen lämmitä! Ja kun otetaan huomioon se tosiasia että Suomessa kesä kestää henkäyksen, ja talvi taas ei lopu sit millään, hyvä talvitakki on mielestäni aika ehdoton näillä leveysasteilla..




Olen innostunut taas kotitreeneistä, ja takareidet oli niin jumissa toissapäiväisestä kyykkäilystä että oli pakko lähteä ulos pienelle lenkille.. joka venyikin sit aika pitkäksi mut ainakin tuli oltua ulkona. Lenkin jälkeen luin loppuun Hanki ihana, peloton elämä! (Oili Valkila 2013). Joskus tulee luettua kirja, artikkeli tai yksittäinen lause vaikka vessan seinällä baarissa (?) just oikeaan aikaan ja se vaan kolahtaa niin että luet tekstin uudestaan ja uudestaan, tää kirja oli just nyt sellainen mulle.
 
On ollut erityisen kiva sunnuntaipäivä, vaikka en mitään kovin ihmeellistä ole tehnytkään. Loppuillan ajattelin siivoilla, venytellä ja ehkä lukea taas vähän lisää. 

Miten teidän viikonloppu meni (äiti? :D)?