Featured Slider

Viime viikon parhaat

Tuntuu kuin vasta eilen olisi ollut viikonloppu, mutta nythän onkin taas jo torstai ja huomenna alkaa taas viikonloppu! Päivillä ei sinänsä ole tässä tilanteessa väliä, mutta ihanaa on kun mies on viikonloppuisin kotona. Jaksan lasten kanssa hyvin, mutta oma aika jää aika vähiin arkisin. Olen luonteeltani sellainen, että tarvitsen hiljaisuutta ja rauhaa ollakseni paras versio itsestäni, mutta lasten kanssa oleminen on todistanut toisin. En saa rauhaa juuri koskaan, mutta silti olen jotenkin sopeutunut ja jaksan hyvin puuhata kaikkea. Olen yllättänyt itseni! Joka tapauksessa, pieni hetki ihan itsekseen voisi tehdä hyvää. Kävelylenkki ulkona, pihalla puuhastelu, kirjan lukeminen, käsityöt.

Viime viikonloppu oli sanalla sanoen i-ha-na! Oltiin paljon ulkona, raivattiin pihaa ja siistittiin pensaita. Olin aivan loppu kun päästiin sisälle, mutta ai että ulkoilu ja hyötyliikunta teki ololle hyvää. Laitettiin juuri pitsat uuniin, kun vuokraisäntä laittoi viestiä, että haluaisimmeko mennä rantasaunaan. Kuulemma avantokin on auki! No tottakai haluttiin, ja syömisen jälkeen pakattiin koriin saippuat, pyyhkeet ja saunajuomat ja suunnattiin rantaan. En ole muutamaan vuoteen välttämättä edes heittänyt talviturkkia, sillä kesät 2017 ja 2019 olen ollut raskaana, ja silloin ei ole tuntunut ollenkaan hyvältä mennä kylmään veteen – vaikka kuuma olisi ollutkin! En nytkään ajatellut meneväni uimaan, mutta jotenkin siinä saunan kuumuudessa menin lupaamaan.. ja niin löysin itseni seisomasta alasti laiturilla, tähtien loistaessa ja kuun loimottaessa taivaalla, ja sinne vain pulahdin kylmään veteen. Juoksin sydän pamppaillen takaisin saunaan ja tunsin oloni paremmaksi kuin aikoihin! Lopulta kävin vielä toisenkin kerran järvessä. Oli aika ihana hetki kun saunan jälkeen istuttiin koko perhe pikkuruisessa saunamökissä posket punaisina, hiukset märkinä ja hymy korvissa. Saunan jälkeen oltiin sovittu vielä videopuhelu kavereiden kanssa, ja loppuilta meni siinä saunan ja uinnin jälkeisessä raukeassa olotilassa kavereiden kanssa höpötellen. Ai että!


Puutarhassa käyskentely on noussut lempiasioideni listalla aika korkealle viime aikoina. Tapanani on ottaa kahvit termariin, laskea Helmi turvakaukalossa (vielä kun hän siihen mahtuu) hiekkaleikkien pariin uppoutuneen Liljan viereen ja lähteä itse pienelle kierrokselle pihaan. Pohdin että mitä mihinkin mahtaisi kasvaa, ja seuraan innolla maasta puskevia vihreitä, enkä malttaisi odottaa että piha puhkeaa kukkaan. Se on varmasti vuoden kohokohtia! Epäilen että pihalla kasvaa ainakin helmililjoja, narsisseja ja mustaviinimarjapensaita. Muutama ruusupensaskin taitaa olla piikeistä päätellen. Sisätiloissa olen laittanut muutamat siemenet itämään, katsotaan jos niistä tulisi jotain! Olen niin noviisi näiden puutarhajuttujen kanssa, että oksat pois, heh.

Käsityöt on pitänyt järjen päässä tämän eristyksen aikana! On tullut virkattua miljoona norsua ja muuta vauvan juttua. Nyt sain inspiraation neuloa villapaidan Liljalle, jonkun sellaisen joka käy nyt vielä kevään ja ehkä kesälläkin, jos on viileitä päiviä. Eli joku hieman väljempi ja ohuempi malli, täytyy varmaan kehitellä. En ole aiemmin neulonut villapaitaa, mutta ei kai se niin vaikea operaatio voi olla? Sain eilen postissa Novitalta keväisen lankatervehdyksen, josta tulin tosi iloiseksi! Ehkä silloin kun bloggailun aloitin, saatoin vain haaveilla tämmöisistä lankatervehdyksistä. Kehitys pysähtyy tyytyväisyyteen, joten nyt voin siis todeta, että tämän blogin kehitys loppui tähän, sillä olen saavuttanut blogiurani huipun saatuani kevätlankoja Novitalta. :D


Lapset tuovat mulle iloa joka päivä, ei ehkä ihan koko päivää mutta suurimman osan kuitenkin. Lilja vähän kaipailee ystäviään, mutta pääsääntöisesti on tuntunut olevan kivaa olla äidin ja Hemmin kanssa kotona. Helmi kehittyy hurjaa vauhtia, ja painoakin oli viimeisimmässä neuvolassa tullut kivasti lisää. Lilja hauskuuttaa mua päivittäin kaikilla ideoillaan, päähänpistoillaan ja keskusteluillaan. Jokaisen päivän päätteeksi mietin hymyssäsuin kulunutta päivää, kaikkea mitä ollaan yhdessä tehty ja mitä hauskaa Lilja on sanonut. Näitä miettiessäni olen onnellinen ja kiitollinen, ja toivon huomisen olevan yhtä hyvä päivä – tuiki tavallinen, mutta silti niin erityinen.

Hyvien asioiden rinnalla kulkee mielessä tietysti harmaa sadepilvi, joka välillä pääsee vetämään mielen hetkellisesti aika synkäksi. Uudenmaan eristäminen tuntuu puristavan rintaa, sillä siellä asuu minulle paljon rakkaita ihmisiä. Saanhan tietysti soittaa ja laittaa viestiä, mutta silti se tieto, että alue on eristetty tekee mut alakuloiseksi. Harmittaa hirveästi, kun emme pääse katsomaan sukulaisen vastasyntynyttä vauvaa, ja voin vain kuvitella miten paljon heitä harmittaa tämä tilanne. Vielä raskauden ja synnytyksen jälkeisessä hormonimyllerryksessä ja uuden tilanteen äärellä, tuoreina vanhempina, tämä kaikki ottaa varmasti todella koville. Toivottavasti tilanne helpottaisi pian ja ainakin osa poikkeustoimista voitaisiin purkaa! Niin ja ne häät, niistä en osaa sanoa. Niiden pitäisi olla kesäkuun lopussa, ja näillä näkymin poikkeustila kestää ainakin toukokuun loppuun, mutta aika näyttää mitä tapahtuu ja onko häitä järkevää suosiolla siirtää.

Ensi kerralla kirjoittelen Helmin neuvolakuulumisia! Nyt täytyy kuulemma mennä soittamaan kitaraa, niin että Lilja voi juosta ympyrää olohuoneessa musiikin tahtiin.

Virkattu tuttinauha + ohje

Kaikki virkkaus-, neulonta- ja diy -aiheiset postaukset on blogini suosituimpia ja luetuimpia juttuja. Te selvästi niistä tykkäätte ja niitä haluatte, joten ajattelin tästä lähtien yrittää ujuttaa niitä enemmän mukaan!

Tässä vauva-arjen lomassa, tai oikeastaan jo viime vuoden alusta, olen alkanut tehdä erilaisia virkattuja käsitöitä tilaustyönä. Koska kuitenkin aikani on kallista näin kotiäitinä, en millään ehdi tekemään kaikkea mitä minulta pyydetään, ja yhä useammin olen joutunut sanomaan mahdollisille asiakkaille ei. Edelleen tilaustöitä teen, niistä enemmän yritykseni instatililtä Lintula Design jos kiinnostaa. Mutta uskon että esimerkiksi tuttinauhan tekee vallan hyvin jokainen vähänkään näpräämisestä pitävä! Virkattu tuttinauha vaatii ehkä ihan vähän enemmän hermoja kuin helmistä koottu, mutta ei sekään todellakaan mikään vaikea ole tehdä. 

Tänään siis virkataan tuttinauhoja Ikkunalaudalla tyyliin!



Virkattu tuttinauha


Teen kahdenlaisia tuttinauhoja, silikoni- ja puuhelmistä tehtyjä tai sitten virkattuja. Tuttinauhan voi tehdä myös makrame -tyylillä, mutta itsellä ei ole nyt tähän hätään ole ollut aikaa tutustua solmuilun saloihin, joten jätän sen homman osaavammille. Ohjetta virkattuun tuttinauhaan pyydetään usein, joten tänään keskitytään niihin. 

Virkattuun tuttinauhaan tarvitset tuttirenkaan, klipsin, haluamasi väristä puuvillalankaa, virkkuukoukun ja päättelyneulan. Käytän useimmiten Adlibriksen organic cotton -lankaa ja 3,5 mm kokoista virkkuukoukkua. Dropsin Muskatista saa tehtyä myös kauniita nauhoja!


Se pää, johon tutti kiinnitetään, valitaan tutin mukaan. Useimpiin tutteihin sopii kuvassa näkyvä tuttirengas, mutta bibsiin sopii paremmin esimerkiksi itse virkattu lenkki, jonka saa vedettyä bibsin lenkin läpi (ks. kuva). Tuttirenkaita saat tilattua esimerkiksi täältä.

Klipsi voi olla pienempi tai isompi, itse käytän näitä pieniä metallisia klipsejä. Muutama tällainen pyöreä "puinen" löytyy myös, jos haluaa vähän luonnollisemman ilmeen nauhaan. Klipsejä on myös muita erilaisia, sydämen tai tähden muotoisia, muovisia jne.

Tuttinauhan olisi hyvä olla maksimissaan 20 cm pitkä, jottei se aiheuta kuristumisvaaraa. Myytävissä nauhoissa noudatan aina tätä ohjetta, mutta esimerkiksi Liljalle ulkovaatteissa käytettävästä tuttinauhasta tein aikoinaan hieman pidemmän, ettei se kiristä liikaa.

Kuvalliset ohjeet vaiheineen:


Tee normaali aloitussilmukka virkkuukoukulle.


Aloita tuttinauhan virkkaaminen rengaspäästä tekemällä renkaan ympärille 4-5 kiinteää silmukkaa. Oli hankala saada kuvattua tätä vaihetta, mutta virkkuukoukulla siis napataan tuolta renkaan "alta" lanka ja tehdään kiinteä silmukka renkaan ympäri. Tätä on hirveän vaikea selittää, vaikka on ihan yksinkertainen! Jossain vaiheessa voisin yrittää kuvata videolle koko ohjeen.


Vedä lanka renkaan alapuolelta


Tässä on ensimmäinen kiinteä silmukka.


Tee piilosilmukka viimeiseen ks:ään ja käännä työ. Kuvassa ylhäällä piilosilmukka juuri ennen kuin vedän langan silmukan läpi.

Aloita virkkaamaan kiinteitä silmukoita rivi kerrallaan, jokaisen rivin päätteeksi tehdään ketjusilmukka kääntymistä varten.


Erilaisia silmukoita käyttämällä saa nauhoista vähän eri näköisiä. Vasemmalla kiinteillä silmukoilla tehty nauha, oikealla pylväs.


Tässä oikealla puolipylväs (?). Olen opetellut virkkaamaan katsomalla englanninkielisiä virkkausvideoita, joten suomenkieliset termit on vähän hakusessa.


Lopuksi virkataan silmukat klipsin läpi. Tämä vaatii hieman sorminäppäryyttä, mutta äkkiä tämän hiffaa. Pujota ensin virkkuukoukku silmukkaan ja vedä lanka silmukasta läpi niin kuin tekisit normaalin kiinteän silmukan, mutta vedä lanka klipsin läpi, näin:


Virkkaa kaikki silmukat ja lopuksi vielä piilosilmukka vahvistamaan lopetuskohta (ks. kuva alla). Päättele langat hyvin, ettei tuttinauha lähde purkautumaan. 


Sitten vain tekemään tuttinauhoja omia tai muiden vauvoja ilahduttamaan!

Saa toki kysyä jos jokin kohta jäi epäselväksi – näitä on hieman hankala näin tekstin ja kuvien avulla selittää, melkein helpompi olisi videoida koko operaatio. Kiinnostaisiko videot esimerkiksi instagramin kohokohtiin tallennettuna? Ja hei, jos intoudutte tuttinauhoja väkräilemään, tägätkää mut kuvaan jos lisäätte instaan, on aina niin mieltä lämmittävää nähdä teidän tekemiä norsuvaunuleluja. <3




- Essi