Featured Slider

Söpöt mokkapaladonitsit

Nyt on takana niin ruokapainoitteinen viikonloppu, että koko ensi viikon saa syödä kevyemmin (ja terveellisemmin) näiden herkkujen jäljiltä! Herkuttelu on ihanaa, mutta vielä ihanampaa on tasapaino. Kyllä ne arkiruoatkin taas maistuu kun on pistetty muutamana päivänä pöytä koreaksi.

Perjantai alkoi vapaapäivällä, ja oli niin mukavaa olla taas tytön kanssa kahdestaan kotona. Enimmäkseen päivä meni tytön kanssa leikkiessä, nukkuessa päiväunia ja ulkoillessa. Lilja on oppinut ihan hirveästi uusia sanoja, ja oppii joka päivä vähintään yhden uuden sanan. Siis on aivan uskomatonta seurata miten nopeaan tahtiin tuollainen pieni vaahtosammuttimen kokoinen ihmisvauvani kehittyy. Sanavaraston karttuessa myös kommunikoinnista on tullut ilmanmuuta vuorovaikutteisempaa kuin ennen, vaikka aina Lilja on toki hyvin ymmärtänyt puhetta. On vaan niin erilaista kun saa jonkun suht selkokielisen vastauksen takaisin! Tai selkokielisen ja selkokielisen, meillä on vähän sellainen oma kieli, kun osasta sanoja puuttuu ensimmäinen tavu, joissain sanoissa konsonantit on vähän sinne päin ja niin edelleen, mutta asia tulee kuitenkin ymmärretyksi. Eilisen uusi sana oli omena, joka tosin aluksi oli amema. Mietin hetken että mitäs tuo tyttö nyt toistelee, kunnes huomasin että hän osoitti kirjasta omenan kuvaa. Aa, omena! Sitten hän sanoikin jo omena. Ihan huippua. 

Loppupäivän siivoilin vähän, virkkasin vähän ja iltapäivästä leivoin aivan superhyviä mokkapaladonitseja. Reseptin sain ystävältäni, joka oli bongannut ohjeen jostakin lehdestä (Kodin kuvalehti?). Joka tapauksessa, koska olin kuolannut näitä jo pienen tovin nähtyäni kuvan näistä ystäväni Instagramissa, oli pakko päästä itsekin kokeilemaan! Ja hyvä ohje muuten olikin, nimittäin pari viime kertaa kun olen tehnyt mokkapaloja, olen onnistunut jotenkin sössimään niiden kanssa. En ymmärrä miten se on mahdollista, kun olen leiponut mokkapaloja äitini kanssa niin kauan kuin muistan. Nyt viime kerroilla olen vain napannut googlehaun avulla ohjeen jostakin, ja on kyllä mennyt metsään ja pahasti. Pohja on ollut liian ohut tai kuorrute ollut liian juoksevaa. 

Tällä ohjeella pohjasta tuli sopivan jämäkkä ja kuohkea,  ja kuorrute oli juuri oikean makuista ja oikealla tavalla tahmaista!



Mokkapaladonitsit 16 kappaletta


Taikina

75 g voita tai margariinia
1 1/2 dl sokeria
2 munaa
3 1/2 dl vehnäjauhoja
3/4 dl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
2 dl kevytkermaa

Kuorrute

100 g voita
6 dl tomusokeria
3/4 dl kahvia
1/2 dl kaakaojauhetta
strösseliä, nonparelleja tai muita koristeita


1. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Sekoita munat joukkoon yksitellen. Yhdistä kuivat aineet keskenään. Lisää taikinaan vuorotellen jauhoseosta ja kermaa.

2. Laita taikina kertakäyttöiseen pursotuspussiin. Voitele donitsipellin kolot ja pursota taikinasta rinkulat koloihin.

3. Paista donitseja 200 asteessa noin vartti. Poista donitsit vuoasta ja paista loput taikinasta samaan tapaan. Voitele vuoka paistokertojen välissä. Anna jäähtyä.

4. Mittaa kuorruteainekset kattilaan ja kuumenna sekoitellen, kunnes seos on tasaista. Älä anna voin kiehahtaa, sillä se vaikeuttaa kuorrutteen jähmettymistä. Jäähdytä kuorrutetta kylmässä vesihauteessa välillä sekoitellen, kunnes se paksuuntuu.

5. Rakenne on sopiva, kun kuorrute valuu "vaivalloisen hitaasti" donitsin päältä. Lusikoi kuorrutetta runsaasti donitsien päälle ja anna sen valua itsestään reunoille. 

6. Kuorruta pari donitsia kerrallaan ja ripottele sitten heti pinnalle strösseliä, nonparelleja tai molempia.

Käytin kuohukermaa ja ihan tavallista pursotuspussia. Ei kaikelle kertakäyttöiselle! Mulla tällä ohjeella tuli 12 donitsia, en tiedä sitten teinkö vähän pulskemman puoleisia rinkuloita vai miksi tuli vähemmän. Joka tapauksessa, nam!


Tänään palmusunnuntaina ollaan käyty äänestämässä, nautittu kauniista aurinkoisesta säästä, käyty virpomassa ja oltu vain. Vaikka ollaan tehty se linjaus, ettei kasvokuvia laiteta enää Liljasta someen, niin nyt on vain pakko tehdä poikkeus! Tälläinen ihana pikku trulli kävi virpomassa alakerran naapureilla<3

Lahjavinkki: Virkattu norsuvaunulelu

On kyllä niin perinteinen kevätsää taas meillä täällä Tampereella että oksat pois. Mihin se ihana lämmin tuulahdus keväästä jo katosi? Kevät keikkuen tulevi ja niin edelleen, mutta silti. Jotenkin sitä joka vuosi onnistuu unohtamaan että se takatalvi todennäköisesti iskee jossain kohtaa kevättä. Päiväkotitamineisiinkin olin jo muutamana päivänä pakannut mukaan kevyemmän välikausihaalarin, kun oli niin lämpimät säät. Onneksi en vielä pakannut toppavaatteita kaapin perukoille! Jotain hyvää siinäkin, ettei kevätsiivoukselle ja järjestelyille ole ollut viime aikoina liiemmin aikaa. Mun mielestä joka kevät on ihana aloittaa tekemällä kunnon suursiivous; huiskia talven pölyt pois, tuulettaa lampaantaljat ja siivota kunnolla vaatekaapit ja eteinen. Uurastuksen kruunaa puhtauttaan kiiltelevä koti ja leikkokukat maljakossa, nenässä vienosti tuoksuva mäntysuopa, kupillinen kuumaa kahvia ja teetä ja jos oikein hyvin käy, ehkä pala kakkua. Kevätsiivous on jonkinlainen tilinpäätös talvelle ja askel kevääseen ja kesään. Yleensä samaan syssyyn on myös virkistävää järjestää pienimuotoinen kotispa, pätkäistä hiukset lyhyemmiksi, pistää kasvonaamio ja lakata varpaankynnet. Hiukset olen kerennytkin tässä välissä käydä napsimassa, mutta en muista milloin olisin viimeksi laittanut kasvonaamion saati lakannut kynnet!

Syy tämän juhlallisen kevätrituaalin lykkäämiseen on yksinkertaisesti se, että viime viikot ovat olleet taas kummallisen täynnä ohjelmaa. Kummallisen siksi, etten ymmärrä miten se kalenteri aina täyttyy ääriään myöten vaikka joka kerta uupumuksen iskiessä lupaan itselleni että tästä lähtien pidän huolen siitä, että on myös aikaa rentoutua ja levätä. Katin kontit, taas olen juossut paikasta ja kaupungista toiseen, tehnyt työt ja yrittänyt siinä sivussa opiskella. Onneksi nuo juoksemiset on pääsääntöisesti kivoja juttuja, kuten ystäväni baby showerit Turussa ja viime perjantainen Otavamedian blogipäivä Helsingissä. Mutta kuulkaas kyllä käy kunnolle tälläinen sinkoilu! Nyt onkin helpotus kun tiedossa on rento viikonloppu ystävän kyläillessä meillä. Puhuttiin että tehdään vain ja ainoastaan kaikkea rentoa ja kivaa, esimerkiksi lykätään lapset HopLoppiin ja juodaan itse siinä sivussa rauhassa kahvit ja vaihdetaan kuulumisia. Lisäksi ajattelin leipoa jotakin hyvää, ja ehkä loihtia ihanan brunssin viikonlopun kunniaksi. Saunassakin olisi kiva käydä, ja mikäli sää sallii (tuonne sohjoon en nokkaani pistä), voisi käydä ulkoilemassa tuossa lähirannassa ja metsässä.

Virkatut norsuvaunulelut vauvalahjaksi


Yksi itselle tärkeä juttu hyvinvoinnin kannalta on (niin hassulta kuin se ehkä kuulostaakin) k ä s i t y ö t. Siis jos aivan rehellisiä ollaan, en ennen äitiyslomaa ollut koskaan virkannut mitään, ja neuloin myöskin elämäni ensimmäiset villasukat vasta vuosi sitten maaliskuussa. Minulle siis kävi oikein perinteiset, ja hurahdin äitiyslomalla kutomiseen ja virkkaamiseen. Monille käy sama hurahdus, mutta kohde voi olla ihan mitä vaan keramiikasta makrameehen. Nyt en voi kuvitella miten olen aikaisemmin pystynyt elämään ilman kaikkea näpertämistä! Mitä ihmettä mä olen vapaa-ajallani ennen tehnyt?! Kiireen takia on tänä vuonna käsityösaldo jäänyt harmittavan vähäiseksi, mutta nyt olen saanut taas heräteltyä virkkausinnostusta, kun sähköpostiin on alkanut kevään tulleen kilahdella vaunulelutilauksia.


Innostuin jopa niinkin paljon, että tein Instagramiin kohokohtiin osion "norsuvaunulelut", jonka alta löydät hinnaston ja kuvia värivaihtoehdoista. Tällä hetkellä suosituimmat ovat vaaleanpuna-harmaa-valkoinen ja minttu-harmaa-valkoinen, mutta tilauksia on tullut myös muilla väreillä. Itse ajattelin seuraavaksi kokeilla vaaleanpuna-beige-valkoista vaaleilla puuhelmillä. Myös eri ruskean/beigen sävyistä voisi tulla todella herkullinen väriyhdistelmä. Olenkin taas ravannut aika ahkeraan tuossa lähilankakaupassa, jonka myyjä muistaa minut ja norsuvaunuleluni. Kauppaan voisikin tehdä ihan oman hyllyn mua varten, jota käyn sitten tasaiseen tahtiin tyhjentämässä... Teen norsuja tosiaan tilauksesta, mutta jos olet yhtä innokas virkkaaja kuin minä, ohje vaunuleluun löytyy täältä.

Pienemmän vaunulelun hinta on 10 € postikuluineen, isompi lelu on 30 € + postikulut 4 €, kun se ei yleensä mahdu menemään kirjeenä. Tilauksia voi laittaa tulemaan blogin sähköpostiin ikkunalaudalla@outlook.com, tai sitten Instagramissa viestillä. Tällä hetkellä tilauksissa on aikamoinen jono, mutta olen yrittänyt vähän lasketun ajan/kiireellisyyden mukaan leluja tehdä. Norsuvaunuleluja on tilattu ystävälle babyshower- tai ristiäislahjaksi, tai ihan muuten vain vauvalahjaksi. Minusta on ihana ajatella että voin käsitöilläni ilahduttaa muita ja että niistä on iloa pikkuruisille vastasyntyneille vauvoille, jotka silmät suurina tuijottavat vaunuissa keikkuvia norsuja. Ihka ensimmäinen vaunulelu, jonka tein Liljalle, onkin hyvässä tallessa laatikossa muiden vauvajuttujen kanssa, ja sillä on kyllä niin paljon tunnearvoa etten varmaan koskaan halua luopua siitä.

Nämä mintunsävyiset lelut lähtivät viime sunnuntaina uuteen kotiinsa, isompi vaunuihin ja pienempi turvakaukaloon koristeeksi.