Ikkunalaudalla

Voi että mikä onnen täyteinen viikonloppu meillä oli; lauantaina vauvan ristiäiset ja sunnuntaina juhlittiin isänpäivää ensimmäistä kertaa nelihenkisenä perheenä. Tuplaisä! <3

Täällä bloginkin puolella on ollut aika hiljaista, kun viime viikko oli niin kiireinen ja tällä viikolla on ollut veto ihan pois. Kaikki juhlavalmistelut ja asioiden organisointi vaati näköjään veronsa, enkä ole jaksanut tehdä kuin ne pakolliset kotityöt. On tietysti pitänyt lisäksi tehdä muutamia kuvaushommia ja viilata yhteistöitä. Se ei tunnu työltä, mutta on sekin tavallaan pakollista tekemistä, mitä ei voi vaan skipata jos vähän väsyttää. Lisäksi mulla oli jälkitarkastus tiistaina, jonka yhteydessä otin influenssarokotteen, ja siitähän nousi tietysti iltaa kohden kuume. Vapisin sohvannurkassa ja imetin vauvaa visusti peittoon kääriytyneenä. Vielä eilen oli aika heiveröinen olo, mutta tänään jo paljon normaalimpi! Jos nyt vältettäis sit ainakin ne pahimmat flunssat tällä erää.

Viime viikon keskiviikkona ajelin Helsinkiin Kaksplussan blogipäivään vauvan kanssa, ja samalla napattiin mun äiti junalta mukaan kotimatkalle. Kuunneltiin Jäljillä -podcastia, mikä on tietysti hyvä ajatus kun ajaa pimeällä ja kun on muutenkin aika vilkas mielikuvitus. Meni matka ainakin nopeasti! Torstai-perjantai meni leipoessa ja valmistellessa juhlia, ja lauantaina koitti sitten itse juhlapäivä.

Ristiäiset oli tosi onnistuneet, ruokaa riitti ja oli lämmin tunnelma. Päällimmäinen tunne päivästä on onnellisuus. Oli ihanaa taas huomata miten paljon meillä on rakkaita ihmisiä elämässä. Meidän tytöt saa kyllä kasvaa ihan huippujen ihmisten ympäröimänä!

Kasteessa meidän rakas toinen pieni tyttö sai nimekseen Helmi Aurora ♡

Helmi on alkanut hymyillä <3

"Äiti mitä sä teet! Mikä toi kapistus on."

Vieraita oli lähemmäs 30, mikä kyllä oli ihan tarpeeksi tähän meidän tiiviiseen kerrostalokolmioon. Naureskeltiin sille että voidaan muistella tätä päivää sitten kun meillä on joskus vähän isompi koti, toivottavasti lähivuosina jo! Oma koti on häiden jälkeen meidän suurin unelma tällä hetkellä. Häät on ensi kesänä, joten sen jälkeen varmaan alkaa kodinmetsästysprojekti.

Ennen h-hetkeä. Lempikukkakauppiaani Teija loihti taas ihan mielettömän kimpun ristiäisiin. Laitoin alkuviikosta Teijalle viestiä että tilaisin kimpun juhliin, ja sanoin hänelle että annan sulle vapaat kädet, luotan sun makuun. Kannatti luottaa! En olisi edes osannut pyytää tällaista, kyllä se nainen vaan osaa. <3 Teijan kukkakauppa Pirkkalan s-marketissa, Hopiahippu.

Suolaisia tarjoiluja. Väkersin tuollaiset pienet kyltit joissa lukee mitä missäkin on > kiva tietää mitä syö!

Äiti loihti ihan superhienon lohivoileipäkakun! Oli kuulemma ensimmäinen voileipäkakku. Perusta äiti pitopalvelu! Tarjolla oli muuten voileipäkakun lisäksi kahta eri salaattia, kananmunia mätitahnalla, patonkia ja tuorejuustoa, kinkkupiirakkaa ja ruisnappeja sienisalaatilla.

Meillä oli myös Liljan ristiäisissä alkumaljana skumppaa, joten niin tehtiin tälläkin kertaa. Alkoholiton versio tietysti myös kaikille halukkaille!

Itse juhlien päätähti nukkui lähestulkoon koko päivän. Vähän heräili kasteen aikana, ja pappi sai kummastuneita katseita osakseen kun kasteli vauvan päätä. Yksi söpöimmistä hetkistä koko päivän aikana taisi olla muuten se, kun isosisko tuli kuivaamaan pikkusiskon pään. Toimituksen jälkeen vauva taas nukahti, ja heräsi vasta kun juhlat olivat jo ohi.

*Kakkukoriste saatu Ecodecorilta.

Tein Helmille omat nimikeksit! Idean sain instasta Sannan tililtä @itsetehtyunelma. Pohjalle mariekeksi, päälle lemoncurdia ja sokerimassaa ja sit sellaisella muotilla painetaan nimi keksiin. Muotin ostin Confetista!

Tää on niin tätä, Lilja viipottaa ties missä kun yritetään ottaa perhekuvia. Lisäksi voisin omistaa hetken ajatuksen tuolle meidän lähikirkolle, mikä ihme toi on mikä tuolla seinässä kasvaa? Katsottiin näitä kuvia ja tultiin siihen tulokseen että varataan aika perhekuvaukseen meidän luottokuvaajalle Maijulle. Maiju otti meistä keväällä ihanat perhekuvat ja hän myös tulee kuvaamaan meidän häät. <3

Nyt tuntuu vähän haikealta, että ristiäiset ovat jo ohi, mutta on ainakin taas yksi ikimuistoinen päivä lisää muisteltavaksi. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, Liljan ja Helmin kanssa. Seuraavaksi voikin jo alkaa puuhata joulua!

Ihanaa loppuviikkoa toivottelee,

Essi & perhe

Tänään on taas yhden postaustoiveen aika, joten pidemmittä puheitta, mennään suoraan asiaan!

Esikoista odottaessani lueskelin blogeista kaikenlaisia tekstejä, mutten muistaakseni löytänyt yhtäkään, jossa olisi rehellisesti eritelty paljonko lapsen saaminen maksaa. Esikoiseen menee luonnollisesti enemmän rahaa kuin toiseen lapseen, koska toisen lapsen kohdalla voi käyttää paljon samoja juttuja mitä kotoa löytyy jo. Olettaen siis että lapset ovat syntyneet suhteellisen pienellä ikäerolla. Meillä on vielä siitä onnellinen tilanne, että toinen lapsi on myös tyttö, eikä haittaa vaikka kaapit pursuaa rimpsuista ja röyhelöistä.

Rahasta puhuminen ei enää ole sellainen tabu, mitä se ehkä vielä muutamia vuosia sitten oli. Mun oma suhtautuminen rahaan on aika neutraali, sitä tarvitsee, mutta se ei yksinään tee onnelliseksi. Miksei rahasta voisi puhua avoimesti? Mua ihmetytti, että jokaisessa tekstissä joka vähänkin sivusi tätä aihetta, kierreltiin ja kaarreltiin eikä vastattu itse kysymykseen.

Paljonko toinen lapsi on meille tähän mennessä maksanut?

2085 €

Jos lasketaan a i v a n kaikki mukaan autoineen päivineen, summa on yhteensä 19 085 €.

!!!

Katsotaan vielä vähän tarkemmin, mihin ihmeeseen tuollainen summa rahaa on uponnut.

Tuplarattaat 650 €

Vaatteet 100 €

Langat käsitöihin 30 €

Raskausvitamiinit 40 €

Itkuhälytin 30 €

Sterilointilaite 45 €

Tutteja 15 €

Mooseskori 40 €

Hoitopöytä 15 €

Synnytys 340 €

Vauvan vakuutus 300 €

Turvakaukalo 80 €

Turvaistuin 200 € (oikeastaan x 2, koska kaksi autoa ja Liljalle tarvittiin myös)

Ristiäiset 200 €

Kun alettiin miettiä, mitä toista vauvaa varten pitää hankkia, ensimmäinen ajatus oli ettei melkeinpä mitään, kun kaikki on säästössä Liljan vauva-ajalta. Mutta kumma kyllä sitä alkoikin huomata, ettei tämä ihan niin läpihuutojuttu ollutkaan. Suuren osan tavaroista olen ostanut käytettynä, ja osan olen saanut lahjaksi kavereilta tai yhteistöiden kautta.

Toista lasta varten piti tietysti hommata tuplarattaat, ja pitkään harkittiin ostetaanko tuplat käytettynä vai uutena, merkistä puhumattakaan. Lopulta löydettiin todella hyväkuntoiset, lähes uudenveroiset rattaat torista, ja päätettiin hankkia ne. Kahden merkin väliltä valittiin ne edullisemmat, koska todettiin että rattaiden käyttöikä saattaa jäädä aika lyhyeksi Liljan kasvaessa. Vauvalle piti myös hankkia turvakaukalo, joka käy rattaiden kanssa yhteen ja jonka saa kiinnitettyä kakkosautoon. Toisessa autossa meillä on turvaistuin, joka käy vastasyntyneestä 18 kiloiseksi asti.

Vaatteita oli hyvin varastossa, mutta niin kuin aiemmin kirjoittelinkin, niitä ihan pienimpiä piti hieman täydentää lisää. Lisäksi en voinut vastustaa kiusausta joidenkin vaatteiden kohdalla, kun halusin uudelle vauvalle ostaa jotain ihan omaa. Oli pakko mainita myös langat, koska osan jutuista olen tehnyt ja aion jatkossa tehdäkin itse. Ennen vanhaan itsetehdyt vaatteet oli ehkä merkki köyhyydestä, kun muuhun ei ollut varaa, mutta itse tykkään täydentää lasten vaate- ja asustevarastoja omilla käsitöillä. Saa vaikuttaa materiaaleihin ja väreihin, ja miksi en tekisi kun osaan? Ajanpuute tulee tietysti joissain jutuissa vastaan, mutta pienempiä töitä olen ehtinyt tehdä. Langatkin maksaa tietysti jonkun verran, kun panostaa laatuun.

Sterilointilaite, itkuhälytin ja mooseskori eivät olisi olleet välttämättömiä, mutta tulivat kuitenkin todella tarpeeseen. Arjen pyörittäminen kahden lapsen kanssa on aikaavievää, ja kaikki mikä sitä helpottaa on todella tervetullutta. Tästä päästäänkin siihen, miksi meillä on se toinen auto. Ilman sitä mulla menisi puolet viikosta siihen, että joko odottelisin bussia tai istuisin bussissa. Rakastan kävelyä ja pyöräilyä, mutta rajansa kaikella. Haluan muutakin tehdä elämässäni (esimerkiksi viettää aikaa lasteni kanssa) kuin istua bussissa. Täytyy sanoa, että sen autonkin kanssa arki on aika juoksemista. Välillä on sellaisia päiviä, kun ikävöin työssä käymistä. Silloin sai olla ihan rauhassa kokonaiset kahdeksan tuntia, keitellä kahvia ja uppoutua johonkin omaan. Äitiyslomalla on ihanaa, mutta ei se kyllä mitään lomailua ole! Toinen auto vaihdettiin kesällä isompaan, koska edelliseen ei olisi mitenkään mahtunut kaksi turvaistuinta ja tuplarattaat takakonttiin.

Matkahoitoalusta ja isot harsopeitot saatu Babyshopilta.

Synnyttäminen maksaa tietysti myös jonkin verran, vaikkei tietenkään juuri mitään verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Sairaalassaolosta tuli hieman isompi lasku vauvan tehohoidon vuoksi. Vakuutus on aivan pakollinen, kun ei koskaan tiedä mitä kaikkea uuden vauvan kanssa saattaa tulla. Liljan kanssa päästiin ihan naurettavan vähällä sairastelujen kanssa, eikä vauvavakuutusta tarvittu kuin kerran. Katsotaan miten tämän toisen kanssa.

Ristiäiset on vasta edessäpäin, mutta arvioisin että niihinkin menee noin 200-250 € kun laskee mukaan juhlavaatteet, kukat ja tarjottavat.

Yksi mitä jäin myös miettimään, on asuminen. Veden ja sähkön kulutus lisääntyy vauvan myötä, mutta myös lisäneliöitä kaivattaisiin kipeästi. Ennemmin tai myöhemmin edessä on muutto isompaan kotiin, todennäköisesti siihen ensimmäiseen omaan kotiin, mikä on tietysti ihana asia. Mutta aika monta tuhatta enemmän tulee otettua asuntolainaa näin nelihenkisenä perheenä, kun vertaa vaikka siihen että ostaisi kahdestaan kodin.

Kyllähän ne lapset maksaa, mutta se on ollut meidän valinta. Jokainen käyttää rahansa mihin haluaa, meille oma perhe on aina ollut unelma eikä osata nähdä lapsia erillisenä menoeränä. On mielenkiintoista pysähtyä miettimään paljonko sitä rahaa tosiaan on kuluttanut, mutta ei sitä samalla tavalla huomaa arjessa. Varmasti olisi vähemmälläkin pärjännyt, mutta jossain kohtaa on vain tehtävä valintoja ja punnittava ajankäyttöä, omaa energiaa ja jaksamista. Mistä kannattaa maksaa, mikä on täysin turhaa. Nämä oli meidän perheen valintoja, ja ainakin nyt tuntuu siltä ettei mikään hankinta ole ollut turhaa.

Oliko summa sun mielestä vähän vai paljon?